Maaseudun lumoa ja Kanadan tuliaisia

Helsinki maanantaina 18.6.2012 noin kello 14.30 iltapäivällä. Puolipilvistä. Suht lämmintä kuitenkin, 19 plusastetta.

Juhannusviikkokin sitten jo alkoi! Tuntuu, että keväästä on siirrytty kesään niin vinhaa vauhtia, etten ole pysynyt perässä, sillä viikonloppuna ajattelin, että juhannus on vasta seuraavalla viikolla, mutta tämän viikon perjantainahan se jo on!

Kuva: ©Marleena
Olin viikonvaihteessa maaseudulla Hämeenlinnan seudulla ystäväni luona. Lauantai oli tosi lämpöinen. Taisi olla peräti 24 plusastetta, mutta maalla ei tunnu niin kuumalta kuin kaupungissa, joten en kokenut mitenkään läkähtyväni. 


Toisaalta en kyllä tehnytkään mitään, vaan ystäväni raatoi puutarhassa kastelukannuineen ja sitten keittiössä ja minä kävin aina vain valmiiseen pöytään. 

Kuva: ©Marleena
Kasteluhommiinkaan en voinut edelleen vihottelevan jalkani takia osallistua, vaan linkutin ainoastaan puutarhatuolien ja -keinun väliä.Ystäväni istutteli taimiaan ja raatoi puutarhassaan ja minä istuskelin kuistilla varjossa lueskelemassa tai valokuvasin kesäparatiisin kukkaloistoa.

Kuva: ©Marleena
Rakastan iiriksiä! Niiden sini on lumoavan kaunista.

Lauantai oli todella hieno kesäpäivä; iltapäivällä tosin alkoi jo kerääntyä pilviä taivaalle ja pienen pieni saderopsauskin tuli illalla. Mutta sunnuntaina taivas oli jo pilvessä aamusta alkaen. Lähdimmekin jo aamupäivällä takaisin Helsinkiin ja matkalla satoi paikoin jopa kaatamalla.

Helsingissä vielä söimme ystäväni laittamaa kurpitsasosekeittoa (maukasta!) ja kahvittelimme (tai siis minä, joka olen teen juoja, join teetä!) ennen kuin lähdin bussilla kotinurkille. Kiitos Uppis kivasta viikonlopusta!

Ystäväni on asunut Helsingissä omakotitalossa vuosikymmeniä, mutta viettää mieluiten lomansa maaseutukodissaan. Hän esitteli minulle myös poikiensa Alaskan tuliaisia. Toinen pojista oli nimittäin pari vuotta sitten Alaskassa vaihto-oppilaana ja pojat kävivät joku aika sitten vielä yhdessäkin siellä.

Poikien tuliaiset äidilleen olivat sekä hauskoja, että asiallisia:


Hirven papanakorvakorut! Kuva: ©Marleena 
Uppis on jopa kerran pitänytkin näitä Alaskan ihmeitä korvissaan!

Kuva: ©Marleena

Alaskalaiset salaattiottimet ja salaattisilppuri ovat ihan käytössä. Salaattiottimia Uppiksella on kahdet, toiset käytössä ja toiset koristeena. Muut Uppiksen saamat Kanadan tuliaiset olinkin jo nähnyt joskus aikaisemmin, mutten giljotiinia ja hirvenpapanakorvakoruja!

Oikea salaatin mestausväline! Kuva: ©Marleena
Kuva: ©Marleena

Antoisaa juhannusviikkoa Sinulle, joka käyt blogiani lukemassa!


14 kommenttia:

  1. Mukavat tuliaiset olet saanut,ihanaa tuo maaseudun rauhaa,oikein aurinkoista juhannusviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne eivät olleet minun tuliaisiani vaan Uppikselle tuotuja, mutta kivahan ne oli nähdä!

      Poista
  2. Tää maaseudun rauha on aika mukavaa, kuin vain jaksais nää kaikki hommat tehdä! Paljon vaatii työtä ja touhua että joskus sitten voi hetken tästä rauhasta nauttia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kyllä maalla puuhaa riittää! Toivottavasti saan jalkani kuntoon, ennen maalle muuttoa.

      Poista
  3. Todellinen luomutuote, nuo hirvenpapanakorvakorut.;)))

    Villijalokivet, mutta ei kai hirvi tee tuollaista kakkaa? Voisi olla oravan tuotoksia?

    Tuolla giljottinilla voisi katkaista vaikka mitä, pelottaa ajatellakin---.

    Antoisaa juhannusviikkoa, Marja-Leena.<333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä, millaisia hirven papanat ovat, mutta kai ne tuollaisia ovat kuitenkin.

      Poista
  4. Iirikset ovat kauniita. Kutsuva pihapiiri, sieollä oli varmasti mukava viettää kesäpäivää
    Aurinkoa ja lämmintä Juhannusaikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikea kesäparatiisi tosiaan Uppiksella on!

      Poista
  5. On onni osata elää päivä kerrallaan. Näytit meille onnellisen päiväsi kuvia. Kiitos ilon papanastakin :)

    VastaaPoista
  6. Kaunista tuolla kuvissasi.Ja hih,mitkä korvikset! Mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin, Yaelia, hyvää juhannusta!

      Poista
  7. Peikolta pöö. Voiko ne korvakorupaistit syödä?

    VastaaPoista
  8. PÖÖ Isopeikko! Luin netistä, että jollekin koululaisella oli niitä pipanoita karkkipaperiin käärittynä pilanpäiten syötetty jollain retkellä ja ilmeisesti valvova opettajakin oli nauranut. Se ei onneksi ollut tapahtunut Suomessa. Lapsen äiti oli kauhuissaan ja mietti ihan syystä, voiko lasta enää laittaa tuohon kouluun takaisin. Lapselle oli kai määrätty jotain antibioottia tms.

    Hyvää juhannusta kuitenkin! Toivottavasti et ole syönyt hirven tai minkään muunkaan pipanoita!

    VastaaPoista

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.