Näytetään tekstit, joissa on tunniste aika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aika. Näytä kaikki tekstit

Aikapulasta yms.

Ke 12.2.2014

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Viime aikoina olen taas kärsinyt aikapulasta s.o. siitä, että 24 tuntia vuorokaudessa ei tunnu riittävän mihinkään. Aina on joko kiire töihin tai kiire hoitamaan joku asia tai sitten ihan kiire muuten vaan. :) Blogia ei kerkiä päivittää, lukemattomien kirjojen pino kasvaa, tekemättömien töiden pino kasvaa, ei ehdi sitä, ei ehdi tätä... Valvon liikaa tai aina nukuttaa... HUH! Onkohan kellään muulla tällaista?

Työpäivän jälkeen. Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Blogia olen kirjoittanut viimeksi yli viikko sitten. Katsotaanpa, olen päättänyt pitää mukavien asioiden listaa. Viime viikon maanantaille voisin kirjata mukavana asiana Israel-illan, jossa olin mukana. Ai, niin viime viikon maanantaista jo kirjoitinkin! No, sitten viime viikon tiistaista laittaisin etusijalle seurakuntakokouksen, joka oli todella virkistävä. Keskiviikona hieno kokemus oli olla taas opettamassa valmistavan luokan lapsia. On aina mielenkiintoista tavata ihmisiä, jotka osaavat jopa kolmea kieltä! Näillä pikkuisilla suomi on vielä hieman hakusessa, mutta monet ovat siinäkin jo päässeet alkeita pitemmälle ja siirtyminen tavalliseen luokkaan on pian mahdollinen.

Torstaina löysin kolme mielenkiintoista kirjaa alennusmyynnistä: 1) Walter Isaacson: Steve Jobs, yli 600-sivuinen Seven-pokkari – teksti jotain 7 pisteen tihrustettavaa!!! – hinta 4,90 e. 2) Ladislaus Löb: Sopimus Saatanan kanssa, Like-pokkari myös 4,90 e. Takakannen teksti: "Rezsö Kasztnet pelasti 1700 unkarinjuutalaista natsien joukkotuholta neuvottelemalla paholaismaisen Adolf Eichmannin kanssa. Yksi pelastuneista oli 11-vuotias Ladislaus Löb. Tämä kirja on sekä Löbin että Unkarin Schindleriksi nimitetyn Kaztnerin tarina." 3) Susanna Alakoski: Hyvää vanghilaa toivoo Jenna, atschi-pokkari 4,90 e ja 4) Regina Rask: Jouluihminen, Seven-pokkari 4,90 e. Näiden lukemista en ole vielä ehtinyt aloittaa. Näistä kirjoitan sitten luettuani varmaan taas kirjablogissani Marja-Leenan kirjahylly.

Perjantaina tyttöjen käsityötunnilla teimme lisätöinä kirjanmerkkejä. Niitä innostuin tekemään enemmänkin sitten itsekseni. Hyviä ystävänpäivän lahjoja. :) Niistä ehkä myöhemmin lisää.

Lauantaina sain pitkästä aikaa käytyä uimahallissa. Pitää taas ottaa tavaksi. Uiminen on ollut yksi tärkeimmistä harrastuksistani, mutta polveni kipeytymisen jälkeen se harrastus on ollut paitsiossa, koska uimahallin vesi, vaikka onkin lämmintä, aiheutti polvisärkyä. Ehkä polveni ei enää reagoi samalla tavalla veden viileyteen, joten pitää uusia tuo uimassa käyntitapa!

Sunnuntaina tapasin ystäviäni ja kävimme Pointissa Vantaalla Kotikirkon kokouksessa kuuntelemassa Reinhard Ulonskaa. Maanantaina, tällä viikolla Israelilta oli aivan ainutlaatuinen ja siellä oli mukana vieraita romaniasta ja Unkarista. Eilen tiistaina sijaistin yhtä opettajaa, jonka luokka oli aiheuttaa minulle harmaita hiuksia, niin mahdottoman eläväistä porukkaa nuo lapset ovat. Kokemuksen kirjaan kuitenkin mukavien asioiden puolelle! :) Kuvassa kuvistunnin tuotantoa:


 Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tänään keskiviikkona olen ollut hieman kipeä ja levännyt koko päivän. Joskus lepääminen on hyvä asia. Enköhän taas huomenna ole kunnossa töitä jatkamaan. :)

Ihana kevät on vihdoinkin tullut!

Pe 24.5.2013

Saimme hiukan sadettakin ja niin on kevät paukahtanut päälle oikein vauhdilla! Kielotkin ovat jo kukassa, vaikka useimmiten muistan niiden kukkineen vasta joskus juhannuksen aikoihin.

Tämä kukkaloisto on Espan puistosta. Kuvassa ei näytä niin upealta kuin paikan päällä.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kukat ovat tämän patsaan juurelta. Otin kuvan mennessäni kotiin viime tiistaina Filaysonin ystäväillasta siinä kahdeksan aikoihin illalla. Olin noussut aamulla ennen kuutta, oma työni on pääasiassa seisomista lähes paikallaan, vaikka puhetyöläinen olenkin ja tuona päivänä olin kyllä niin väsyksissä, että jaksoin ottaa kotiin mennessä vain pari kuvaa. Taivas oli jo pilvessä ja enteili sadetta seuraavaksi päiväksi niin kuin sitten kävikin:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Ohitin Runebergin selkäpuolelta, enkä jaksanut edes kiertää patsaan toiselle puolelle! Tuosta kuvasta ei tosiaan näy, miten kaunis kukkameri lainehti patsaan ympärillä.

Ihmiset ovat jo aivan kesämielellä vaatetusta myöten. Ihanaa aikaa tämä keväinen alkukesä! Bloginkin päivitys on jäänyt heikommalle, mutta en minä kirjoittamista aio jättää. Välillä on hyvä pitää vähän taukojakin. Melkein joka illallekin on vähän väliä jotain ohjelmaa kuten myös viikonloppuisin.

Olen myös kovasti odotellut yhteydenottoa 5-vuotisarvontani voittajalta. Tutkailin roskapostitkin. Näkyi olevan jotain 1600 roskapostia taas (kuukaudessa siis), mutta eipä ollut sielläkään mitään 16.5. jälkeen tulleissa viesteissä. Siispä uusi arvonta, kuten lupasin, jos voittajasta ei kuulu mitään viikon kuluessa.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Uudessa arvonnassa blogini 5-vuotisarvonnan paketti siirtyi sitten marikalle! Toivottavasti tästä on iloa hänelle! Marika, ilmoitathan itsestäsi minulle viikon kuluessa, ettei arvontaa tarvitse enää uusia!


Virkistävää vappua!


Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Ke 1.5.2013

Toivotan näiden kuvien myötä virkistävää vappua teille kaikille! Kuvat olen ottanut viiden kuuden aikoihin vappuaattona.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Nyt sepätkin pärjäsivät paremmin koleahkossa tuulessa, kun olivat kaikki saaneet kaulaliinan. :)

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Aikuisempaakin lakkipäätä oli liikkeellä.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Terasseilla kuitenkin tarkeni jo istuskella. Jos ei muuten, niin uhmalla. :) Itselläni olivat samat vaatteet kuin talvella, vaikka en terassille lähtenytkään.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kaupungilla liikkui paljon lapsiperheitä ja ilmapallojen myyjiä oli joka puolella.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Myös kaikenlaisia esityksiä ja yrittäjiä oli liikkeellä. Mantalle asti en lähtenyt, koska tungos siihen suuntaan näytti tiivistyvän. Joka tapauksessa Helsingissä on vihdoin kevät!

Siunauksellista vappua teille kaille!


Jälleennäkemisen toivossa

La 3.11.2012 pyhäinpäivä

Tänään sytytän tämän virtuaalisen kynttilän kaikkien minulle läheisten ja rakkaiden ihmisten muistoksi, sukulaisteni muistoksi. Heidän hautojaan on jossain Venäjän miehittämällä alueella rajan takana, siellä, missä en ole koskaan käynyt. Siellä ovat esivanhempieni haudat Koivistolla, Uudellakirkolla... Raisiossa sisareni ja isoäitini hauta, Lemussa suvun haudat... Täällä Helsingissä Malmin hautausmaalla... Eri puolilla Suomea ja ulkomailla... Heidän, joita en ole koskaan edes tavannut...


"Enkö sanonut sinulle, että jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden?"Joh. 11:40 
Jeesus sanoi: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin. Joh. 11:25 

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

To 8.3.2012

Joka vuosi naistenpäivänä muistan, miten juuri tällaisena päivänä, 8. maaliskuuta 1980-luvulla, olin Moskovassa. Miltei poikkeuksetta jokaisella näkemälläni miehellä oli suuri kukkakimppu kädessään, kun he määrätietoisin askelin kiirehtivät jonnekin. Silloin en tiennyt, mikä päivä oli menossa. Ihmettelyyni sain vastaukseksi, että on kansainvälinen naistenpäivä.

Suomessa kansainvälistä naistenpäivää on vietetty jo 1920-luvulta lähtien, mutta tuolloin, kun olin Moskovassa käymässä, en ollut koskaan edes kuullut asiasta. Silloisessa Neuvostoliitossa se oli merkittävä juhlapäivä, ihmisillä oli vapaata töistä ja miehet veivät kukkia naisilleen. Myös lahjat kuuluivat asiaan. Näin päivää Venäjällä kai vietetään edelleenkin. Suomessakin naistenpäivää alettiin kyllä 1980-luvulla vähitellen yhä enemmän huomioida.

Kuva: ClipArt
Suomessa naistenpäivä on oikeastaan vain yksi päivä muiden melko tavallisten päivien joukossa. Itse en esimerkiksi Suomessa ole saanut koskaan kukkia mieheltä 8. maaliskuuta. ;D
Onneksi meillä sentään on äitienpäivä, jolloin naisia, siis ainakin äitejä, huomioidaan toukokuun toisena sunnuntaina, äitienpäivänä.



Koska mieleeni nousee aina 8.3. tuo erikoinen päivä Moskovassa, laitan teille nyt tuota päivää muistellessani Alla Pugatšovan (ven. Алла Пугачёва) tulkinnan vanhasta 1980-luvun hitistä Miljoona miljoona ruusua. Sopivasti hämyinen, unenomainen kuvakin – kuten muistot yleensäkin (unta vai totta?). ;D
Muuten Wikipediassa on väärä tieto eli siellä sanotaan, että Vera Telenius olisi levyttänyt Miljoona miljoona ruusua suomeksi vasta vuonna 1984, mutta meillä oli kotona tuo Teleniuksen suomeksi levyttämä kappale ja muitakin hänen esityksiään LP:nä jo 70-luvun puolella. Muotiin tuo kappale taisi kunnolla tulla vasta 1980-luvun puolella, kun Alla Pugatšova otti sen ohjelmistoonsa.

Naiset, tänään on meidän päivämme – huomioivat miehet sitä sitten tai eivät. Vietetään mukava päivä! 


Ystävien yllätyksiä! Hyvää ystävänvuotta!

Ke 15.2.2012

Kortteja, tekstiviestejä, halauksia ja vaikka mitä mukavaa ystävänpäivänä... Koulussa pukeuduimme punaiseen. Halauksia jaettiin ja kirjoitettiin punaiseen sydänkorttiin... Kiitos!

Kotona odotti yllätyskassi oveen ripustettuna... Sisällä iloinen suuri fleesehuopa Kaijulta.  Kiitos!

Kuva: © Marleena

Kuva: © Marleena

Ystäväni olet vailla vertaa!

Olet raitis ilma kun sisällä nyhjään,
Olet täyte mun olooni ankeaan, tyhjään.

Olet huoltamo- palvelu vailla vertaa
polttoaine mun tankkini monta kertaa.

Olet kasvualusta, kuohkeinta multaa.
Olet kassaholvini puhdasta kultaa.

Olet maustehylly ja gourmet ruokaa
en täyty mä koskaan, vaan lisää tuokaa.

Olet kaunein uni, vaan totta kun herään,
marja, jonka mä syön ja yhä uudelleen kerään..

Tämän hauskan runon löysin  Pirkon blogista: Vaarinkukka


Ritvan blogista sain vielä blogiyllätyksen... Tämän tunnustuksen:


Kiitos!

Tunnustus tulee jakaa viidelle blogille, joilla on alle 200 lukijaa.
Tässä he ovat:

Simpukka: Vierailla poluilla

Marimeri: Marin menot

Pia: Pian kuvablogi

Marita: Villasukat-blogi
Sirkkiksen Taidetta ja ajatuksia

Helmikuun viides päivä 2012

Su 5.2.2012

Tänään onkin sitten erikoinen päivä. Liputetaan Runebergin päivää ja presidentinvaaleja. Lisäksi on kynttilänpäivä ja Asserin nimipäivä. Vuotta 2012 on jäljellä vielä 330 päivää, koska on karkausvuosi.

Ortodoksisen kalenterin mukaan myös minulla olisi tänään kolmannen etunimeni mukainen nimipäivä (Tänään: Helli, Helvi, Hellevi, Tuula, Tuulikki), jos olisin ortodoksi, mutta tavallisen suomalaisen kalenterin mukaan, ja suomenruotsalaisenkin, tuo kolmannen etunimeni vuotuinen nimipäivä on 16. syyskuuta. Eli tänään on Asserin nimipäivä eikä siitä sitten sen enempää, koska en tunne ainuttakaan Asseria. Onnittelut kuitenkin kaikille tuntemattomille Assereille!

Kuva: Wikipedia
Runebergin torttuja leivoimme alkuviikolla oppilaiden kanssa. Kansallisrunoilijamme on Johan Ludvig Runeberg, Maamme-laulun sanoittaja. Yllättävää kyllä Runeberg kirjoitti Maamme-laulun ruotsiksi
kuten muutkin tekstinsä. Silti hän on meidän kansallisrunoilijamme.

"Vårt land, vårt land, vårt fosterland,

Ljud högt, o dyra ord!

Ej lyfts en höjd mot himlens rand,

Ej sänks en dal, ej sköljs en strand,

Mer älskad än vår bygd i nord,

Än våra fäders jord.






Din blomning, sluten än i knopp,

Skall mogna ur sitt tvång;

Se, ur vår kärlek skall gå opp

Ditt ljus, din glans, din fröjd, ditt hopp.

Och högre klinga skall en gång

Vår fosterländska sång."



Paavo Cajanderin suomennos:

"Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen!
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien!

Sun kukoistukses kuorestaan
kerrankin puhkeaa,
viel lempemme saa nousemaan
sun toivos, riemus loistossaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa."


Runeberg kirjoitti Maamme-laulun vuonna 1846 ensimmäiseksi runoksi Vänrikki Stoolin tarinoihin ja Fredrik Pacius sävelsi sen vuonna 1848. Ensimmäisen kerran Maamme-laulu on esitetty 13. toukokuuta 1848 Kumtähden kentällä. Virolaisten ja liiviläisten kansallislaulussa on sama sävel. Säkeistöjä runossa on kaikkiaan 11, mutta lauletaan aina ainoastaan ensimmäinen ja viimeinen säkeistö.

Suomennos katsotaan  Paavo Cajanderin  tekemäksi, mutta se pohjautuu kuitenkin suurimmaksi osaksi Julius Krohnin suomennokseen.

Suomen lainsäädännössä ei ole erikseen mainintaa virallisesta kansallislaulusta, mutta Suomen lipusta ja vaakunasta kylläkin on.

Miksi Runeberg on kansallisrunoilijamme eikä esimerkiksi Eino Leino, joka kirjoitti runonsa suomeksi ja jonka tekstit koetaan eläviksi vielä tänäkin päivänä, johtuu ajasta jolloin itsenäinen Suomi oli vasta unelma ja Runeberg nosti suomalaisuutta esiin tavalla, joka on kaikki vuosikymmenet on puhutellut suomalaisia, vaikka tekstien kieli onkin ollut ruotsi. Luulisin, että runo Saarijärven Paavostakin, Bonden Paavo, on jäänyt kouluja käyvän kansan mieleen ainakin ennen kuin nämä yltäkylläisyyden vuodet Suomessa alkoivat.

Säätila tänään. Käy silti äänestämässä. Mieti, kenelle annat äänesi.



Sitten muutama sana pressanvaaleista. Itse kävin äänestämässä jo ajat sitten ennakkoon. Nyt flunssaisena se olisi voinut jopa jäädä väliin. Alunperin en ollut aivan Niinistön kannattajia, mutta nyt kun vaihtoehdot ovat menneet vähiin, on valittava kahdesta se parempi vaihtoehto: Niinistö.
Siitä toisesta ehdokkaasta jotain: Miten Suomea voisi edustaa ulkomailla mies, jonka parisuhdetta pidetään rikollisena 77 maailman valtiossa? Presidentin tehtävä on edustaa maataan ja hoitaa hyvin ulkopolitiikkaa. Jo alkuasetelma 77 maan kanssa on mahdoton. Mielestäni sellaisen henkilön ei pitäisi lainkaan yrittää pyrkiä tällaiseen tehtävään. Sitten vielä julkisynnissä eläminen kristityssä maassa!

Kaikki muutkin seikat ovat häntä vastaan. Monissa EU:hun liittyvissä asioissa tarvitaan kunnollista koulutuspohjaa, pelkkä ylioppilastutkinto on kovin heiveröinen pohja. Mies ei ole käynyt armeijaa, sitä en pidä niinkään pahana, mutta...
Myös puoliso on edustamassa Suomea ja millä ansioilla tosiaan. Riittäisi maailman lehdistöllä kirjoitettavaa: rattijuopumus ja kapakkatappelut. Koko maailman silmissäkö olisi Suomi vedettävä lokaan?

Homomiehellä, jolla ei ole koulutusta ja on pääasiassa kuitenkin erityinen into seksuaalisen vähemmistön asioiden hoitamiseen, niin miten hän suoriutuisi kaikista näistä presidentille kuuluvista tehtävistä? Miten hän hoitaisi lainsäädäntöasiat? Sivari puolustusvoimien ylipäällikkönä? JNE!!!??? Pelkästäänkö neuvonantajien varassa kaikki? Ja virkanimitykset sitten!? Ylioppilas nimittämässä korkeasti koulutettuja henkilöitä tehtäviinsä!!?
Katso myös: Missä ovat presidenttiehdokas Haaviston näytöt?

Presidentille perustuslaissa määritellyt tehtävät 
(Katso tarkemmin:Tasavallan presidentin kanslia)

Hallitusvallan käyttö
Ennenaikaisten eduskuntavaalien määrääminen
Valtioneuvoston jäsenten nimittäminen ja vapauttaminen tehtävistään
Kansainväliset suhteet
Lainsäädäntöasiat
Asetukset
Virkanimitykset
Puolustusvoimien ylipäällikkö
Armahdus

Muut tehtävät
Arvonimet
Kunniamerkit
Ahvenanmaa
Valtuudet poikkeusoloissa

Kynttilänpäivä jää nyt monilla kaiken muun tohinan varjoon. Tässä kuitenkin hieman siitäkin. Kynttilänpäivää vietetään noin 40 päivän kuluttua joulusta sen muistoksi, että Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin, missä Simeon siunasi hänet (Luuk.2: 25-35).

Aikamietteitä


Ke 4.1.2012

Vuosilukujen kirjoittamisessa on jotain kohtalonomaista. Taas uusi vuosiluku. Taas uusi vuosi. Ikäänkuin kaikki olisi jotenkin muuttunut viime viikosta, viime kuusta... Tai totta kai on muuttunut, on enemmän talvi, tai enemmän kevät, tai kesä vaihtumassa syksyksi tai päivä vaihtunut tiistaista keskiviikoksi niin kuin nyt jne. 

MUTTA en nyt tarkoita sellaista muuttumista, vaan vuodesta toiseen siirtymisessä on jotain hirveän peruuttamatonta aivan kuin rypyissä, joita ilmestyy otsalle tai kirjeessä, jonka on lähettänyt ja joka on jo vastaanottajan kädessä. Ei voi mitään pyyhkiä pois. Et voi pysäyttää aikaa, se vain vie sinua mukanaan, pyristelitpä vastaan tai et. Olet vastaansanomattomasti junassa, jonka asemia ovat ohikiitävät vuosiluvut, joille millekään et voi pysähtyä, vaikka haluaisitkin ehkä. 

Joku voisi tähän sanoa, että nythän jäit pois asemalla 2012 ja voit katsella ympärillesi, millaista on tämän nimisessä paikassa. OK. Vaan eipä mene kuin jokunen hetki ja matto kiskaistaan altasi ja olet uudella asemalla ja sen nimi on 2013. Sano minun sanoneen!

Raamatussa luvataan, että aikaa ei joskus enää ole. Kuolemassa sanotaan siirryttävän ajan rajan taa. Siihen asti aika on tosiaan rajoittava tekijä elämässämme: Kaikki toimii aikataulujen mukaan. Sinulla on kokous klo 9–10, tapaat ystävän klo 15, kauppa menee kiinni klo 18, elokuvalippu on klo 20.30 -näytökseen. Loputtomiin kellon mukaan elämistä. Jokainen hetki on merkitty tuntien minuuttien sekunttien sekuntinkymmenesosien tarkkuudella...

Aika rasittavaa. Parempi on kai olla miettimättä turhia ja jatkaa oravanpyörässä juoksemista. "Vierivä kivi ei sammaloidu."

Miten teillä muilla? Entiset metkut, uudet kujeet? Katsotaan, miten tämäkin karkausvuosi karkaa käsistä.
Kuva: ClipArt

Muutamaa päivää vaille kokonainen vuosi siis nyt edessä. Mitäs tässä muuta kuin viettämään sitä ja huomisaamuna kello 9 hammaslääkäriin...

Pieniä muutoksia kaikkeen joka hetki... Sitähän tämä elämä on. 

Huomaa, että olen juuri toipunut ikävästä flunssasta ja viettänyt liian monta päivää neljän seinän sisällä, vaikka onneksi seinät eivät sentään ehtineet kaatua päälle! :)

Hyvää loppuvuotta kaikille!

Olavi Syväntö: Pakanain ajat täyttyvät 2017

To 29.12.2011

Vuosi vaihtuu pian. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tässä videossa Olavi Syväntö kertoo jotain tulevaisuuteen liittyvää:


Öisiä näkymiä Helsingistä joulukuussa 2011

Kuva: © Marleena
Ma 12.12.2011

Vuoden pimein aika. Aamulla töihin lähtiessä on pimeää ja kotiin tulessa hämärä on juuri painumassa pimeän puolelle.

Ilman jouluvaloja kaikki olisi todella mustaa. Perinteinen joulukatu uhmaa valoillaan myös lähestyvää yötä. Jo kello 16 on niin pimeää, ettei tiedä muusta kuin ihmisvilinästä, että ei vielä ole yö.

Kuva: http://www.viastar.fi/Aurinko_nousee_laskee/Helsinki
 Kun päivällä ei ole pituutta kuin vajaat kuusi tuntia ja sekin kaamoksen hämähyssyä ja yön pituus on yli 18 tuntia, niin enimmäkseen nukuttaa. ;D


Senaatintorilla on valtava määrä markkinakojuja, jotka illan hiljentyessä yöksi näyttävät pelkiltä tylsiltä laatikoilta:

Kuva: © Marleena
Joulukatukin näyttää aivan autiolta, kun kaupat ovat sulkeutuneet ja yö lähestyy.

Kuva: © Marleena
Myöhäisiä kulkijoita voi kuitenkin nähdä pysähtyneinä Stockmannin jouluikkunaa katselemaan. He ovat kuitenkin jo aikuisiksi kasvaneita lapsia.

Kuva: © Marleena
Ikkunan edus on päivän ja illan mittaan ollut kansoitettu pikkuväen toimesta, ja myös aikuisten myöhäisiltojen kävely suuntautuu usein juuri näille kulmille.

Täällä Suomen pääkaupungissa värjöttelemme nollakeleissä tai pienen pienissä pakkasissa ja saamme vain säätiedotuksia muitten maitten helteistä ja tulipalopakkasista:

Kuva: http://www.foreca.fi/0
Australiassakin taitaa olla talvi, kun lukemat näyttävät vain suomalaisia hellelukemilta. :)

Ja sitten näin Helsingissä:

Kuva: http://www.foreca.fi/0


Kuva: © Marleena

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Ti 6.12.2011

Kuva: Markku Roisko, Postikorttituote
Toivotan kaikille teille blogiystäväni upeaa itsenäisyyspäivää!

Muistakaamme kiitollisina myös heitä, jotka olivat sodassa Suomen puolesta viisi vuotta ja erityisesti myös heitä, jotka maksoivat itsenäisyydestämme hengellään.



Oi kuningasten kuningas



Kuuntele myös:
http://www.groone.com/lnk-5PjFjqZ6ApE_Oi+kuningasten+kuningas+(virsi+580).html

Talviaikaan siirtyminen pimensi maailmaani

Pe 4.11.2011

Kuva: Marraskuisia krasseja © Marleena
Nyt kun lähden aamulla töihin, on pimeää ja kun palaan töistä kotiin on jo kohta pimeää. Talviaikaan siirtyminen vaikutti sen, että ennen töistä tullessa oli vielä kohtuullisen pitkä aika valoisaa ja auringonkin ehti jopa nähdä, mutta nyt valoisaa on enää vain noin tunnin verran, jos töistä tulee kotiin neljältä. Talviaikaan siirtyminen varasti tunnin valoisasta ajasta, josta sai vielä kesäaikana nauttia jonkin aikaa töiden jälkeen. Nyt on sitten pimeää töihin lähtiessä ja kohta jo töistä palatessa. Enpä oikein ole innostunut tästä tilanteesta. Oppilaatkin ovat väsyneitä ja rauhattomia, kun päivä on keinotekoisesti siirtynyt pitemmälle iltapäivään. Kun koulu päättyy klo 15, on se kesäaikarytmissä klo 16 iltapäivällä. Ainakin ensimmäisenä talviaikaviikkona muutos tuntui tosi ikävältä.

Kuva: Hortensia marraskuisessa loistossa, © Marleena
Mahtavatkohan oppilaat malttaa käydä tuntia aikaisemmin nukkumaankaan? Joku oppilas kehui nukkuneensa vain neljä tuntia yhtenä yönä tässä kuluneella viikolla. Ja kun kello on kaksitoista keskipäivällä, niin kesäaikaa elettäisiin jo kello yksi iltapäivällä. Pienimmät oppilaat alkavat silloin olla jo aika rauhattomia ja kahdentoista jälkeen on pienimmilläkin oppilailla yleensä ainakin yksi tai kaksi koulutuntia vielä edessä. Koko kulunut talviaikaviikko onkin ollut sitten yhtä hulinaa ja "kurinpalautusta".

Kuva: Ruusuja marraskuisessa loistossa, © Marleena

Kun työpäiväni oli tänään kolmeen iltapäivällä, pääsin kaikkien pakollisten paperitöiden jälkeen lähtemään kotiin vasta klo 16 eli kesäaikaa ajatellen oli jo klo 17. Sen verran oli vielä valoisaa auringon tosin alkaessa laskea, että sain mukavasti kuitenkin otettua muutaman kukkakuvan. Lämmintä on ollut, niin että monenlaista kesän kukkaa on aivan erinomaisessa kunnossa vielä ympäri Helsinkiä. Tein pienen kävelylenkin töistä kotiin palatessani ja nappailin kuvia sieltä täältä. Lehtitietojen mukaan on lämpimin syksy 50 vuoteen!

Kuva: © Marleena
Kuva: Ruusut näyttävät voivan hyvin.  Eniten ihmettelen krasseja, jotka ovat vielä aivan hyvässä kunnossa ja kukkivat täyttä päätä. © Marleena

KESÄAIKA LOPPUU

La 29.10.2011
Näet koko tekstin klikkaamalla kuvaa tai otsikkoa (uusittu Blogger).

Kuva: Wikipedia

Nyt kesäaika viedään meiltä oikein virallisesti. Kelloja pitää taas siirtää, nyt saamma yhden tunnin lisäaikaa vaihteeksi, sen jonka keväällä menetimme, ;)

Lukutoukat voivat lukea tunnin myöhempään.


Kuva: © Marleena

Näin muuttuu maailma, Eskoseni

3.4.2011 illalla seitsemän maissa tehtiin Helsingin keskustassa linja-autoasemalla reippaasti lumitöitä

Maanantai 4. huhtikuuta 2011

"Hullu maailma" 
Joskus on päiviä, jolloin ei sulata mitään, vaikka ei oksetakaan. LOL. Tänään on juuri sellainen päivä,  jolloin mietin kaikkea turhanpäiväistä. Kuten esimerkiksi kasvien keruuta koulussa. Olen sitä ikäluokkaa joka keräsi 50 kasvia ja prässäsi ne, esimerkiksi kuten minä, sanomalehtien sisällä eteisessä lautojen välissä. Päälle kasasin vielä isoja kivimurikoita. Kissankellojen sinisen värin talletin laittamalla kukkien päälle suolavettä. Sanomalehtiä piti välillä vaihtaakin, jotta kasvit kuivuivat hyvin ja painoa lautojen päällä oli oltava reippaasti, jotta kasvit prässytyivät sileinä. Prässätyt kuivuneet kasvit liimattiin juurineen isolle paperiarkille. Juurista oli tietysti multa pesty pois ennen prässäystä.

Nykyisin kasveja ei saa kerätä juurineen eikä kaikkia saa edes poimia muutenkaan. Mutta silloin, kun me kasveja keräsimme, vielä sai. Sitten liimattiin jokaisen arkin oikeaan alareunaan kirjakaupasta ostettu paperipalanen, johon oli merkitty valmiiksi kohdat, jotka piti täyttää kuten kasvin nimi, latinankielinen nimi ja milloin kerätty ja mistä, jos oikein muistan. Lehtimuotojen nimi piti tietää ja taisi siinä olla kaikkea muutakin, mikä oli laitettava muistiin. Minun kasviossani olivat hienot siniset kansipahvit, jotka myös olin saanut käydä kirjakaupasta ostamassa. Kasvien latinankieliset nimet piti sitten opetella myös. Ei siinä mitään. Minä olin tunnollinen ja tein kaiken niin kuin kai piti, koska jotain kympin suuntaista muistan tuosta tehtävästä saaneeni. Eikä minulla siis ole tuosta asiasta mitään ikäviä muistoja, päinvastoin niitä oli hauskaa kerätä!

Kuitenkaan noista latinankielisistä nimistä muistan vain alle kymmenen. Tiedot ovat ajat sitten siltäkin osalta muuttuneet sivistykseksi ja muistiin on kasautunut lisää ja lisää, milloin pakkolukemisena, milloin muuten vain. Aikuisten miesten olen muutaman kerran kuullut kiroilleen tuota kasvienkeruuhommaa, josta he ilmeisesti saivat elinikäisiä traumoja.

Edit: Vaikka tehdäänhän väitöskirjojakin vaikka mistä, esimerkiksi ja-sanasta itämeren suomalaisissa kielissä. Oma kasvatustieteen proseminaarityöni oli "Esikouluikäisten jakamiskäyttäytyminen vahvistamisolosuhteiden funktiona".

Tässä tehdään tilaa kesälle edelleen 3.4.2011
"Hevosen naurua"
Eläkkeelle jäänyt serkkuni soitti eilen minulle pitkän puhelun ulkomailta. Hän oli aikoinaan hyvin vastuullisessa kansainvälisessä työssä ja korkeassa asemassa, mutta nyt eläkkeellä hän kokee kaiken jopa oman vastuullisen työnsä turhaksi, koska hänen jälkeensä moni asia on mennyt päin prinkkalaa ja asioita on hoidettu sittemmin jopa huolimattomasti.  Jotenkin hänen vuodatuksensa sai minutkin hyvin turhautuneeksi.

Turhautuneena minua huvittavat sellaiset asiat, joille muuten viitan kintaalla tai en ota mitään kantaa. Tänään kuitenkin jämähdin kiinni muutamiin asioihin: Oi ihana tiedon maailma! LATINAN LOTINAA:

Selailin Forecan blogiahttp://blogi.foreca.fi/

Foreca.mobi latinankielellä, vatikaani ei vastannut

"Haluatko käyttää latinankielistä foreca.mobi-palvelua? Se on helppoa. Kirjoita kännykkäsi selaimeen osoite foreca.mobi ja yläreunan Asetuksista valitse latinan kieli (Lingua Latina), Tallenna ja surffaa säätietoja latinaksi." 

Ja vielä lisää samasta blogista, mutta ei latinaksi: Sijaintini on muttunut jonnekin Suomenlahden saarelle tai joka tapauksessa noin 50 km etelämmäs kohti Tallinnaa. 

Se johtuu siitä, että "Suomen keskilämpötila on noussut 0,4 astetta edelliseen vertailukauteen nähden". Katso blogi:





Lahtelainen, muutit juuri Mäntsälään

Tämä ilmaston lämpeneminen on sekä hyvä että huono asia. Hyvää on tietysti, että täällä pohjoisessakaan ei tarvitse aina palella. Mutta huonoja asioita kerrotaan olevan roppakaupalla.  Jopa suurien katastrofien väitetään johtuvan ilmaston lämpenemisestä.



S-postia Arjalta
Edit:  Tämä tipahti äskeisestä postauksestani, joten lisään tämän vielä tähän väliin:


"KULUVA VUOSI TUO MEILLE NELJÄ EPÄTAVALLISTA PÄIVÄMÄÄRÄÄ
1.1.11   11.1.11  1.11.11  11.11.11

EIKÄ SIINÄ  KAIKKI
!


- OTA OMAN SYNTYMÄ
VUODEN KAKSI VIIMEISTÄ NUMEROA JA LASKE YHTEEN OMA IKÄSI TÄNÄ VUONNA  JA SAAT VASTAUKSEKSI  111 !
-ESIM.  ONNI ON SYNTYNYT 1957
TÄNÄ VUONNA HÄN TÄYTTÄÄ 54 VUOTTA, SIIS 57+54=111

-
ESIM. ANNI  ON SYNTYNYT 1974, TÄNÄ VUONNA TULEE 37 VUOTIAAKSI - 74+37= 111

-KIIN
ALAISEN   FENG SHUIN  MUKAAN TÄMÄ VUOSI ON  RAHAN VUOSI.

-TULEVA LOKAKUU ON ERIKOI
NEN KUUKAUSI , LOKAKUUSSA ON 5 LAUANTAITA, 5 SUNNUNTAITA JA 5 MAANANTAITA .

NÄIN ON AINA  823 VUODEN VÄLEIN
 !

JUURI SELLAISTA VUOTTA NIMITETÄÄN " RAHAN VUODEKSI".






"Niin muuttuu maailma"
Eikä tässä kaikki: Japanin järistyksessä Japani siirtyi 2 metriä pohjoiseen! Tämä kerrottiin uutisissa silloin kohta katastrofitiedotteiden yhteydessä.
Tarvainen kuittaa asian aivan muuksi. Katso YLEn uutisteksti 12.3.2011, jossa asiantuntija toteaa lopuksi ykskantaan:
"Pohjoisnapa siirtyi kylläkin muutaman sentin johonkin suuntaan. Tämä ei vaikuta maapallon kiertoliikeeseen, mutta hidastaa maapallon pyörimisnopeutta muutamalla mikrosekunnilla."

Aikoja on alettu nyt lyhentää. Raamatussa kerrotaan Matteuksen evankeliumissa 24:22, että niin tehdään. Jo Haitin maanjäristyksen yhteydessä tästä tiedemiehet ilmoittivat. Ylen uutiset 2.3.2010:

"Chilen maajäristyksen mahdollisesti aiheuttama vuorokauden lyhentyminen ei ole ennenkuulumatonta. Tappavan tsunamin vuonna 2004 aiheuttanut maanjäristys lyhensi maapallon vuorokautta lähes seitsemällä mikrosekunnilla, kertoo uutiskanava CNN. Tuolloin järistys oli voimakkuudeltaan yli 9 Richterin asteikolla."