Toisen päivän onnellisuudesta

Ti 14.1.2014

Vuorokausi ehti jo vaihtua, ennen kuin avasin tämän läppärin. Mutta haluan kirjata maanantainkin onnellisuusasiat, ennen kuin ne unohtuvat.

Maanantaina 13.1.2014 olin erityisen onnellinen siitä, että talvi alkoi vasta nyt. Tämä on siis onnellisuuslistassani 2. päivän tärkein asia. Kunpa tätä lunta, pakkasta ja kylmää kestäisi vain lyhyen aikaa. Minä en rakasta talvea enkä lunta, enkä varsinkaan pakkasta!

Muitakin onnellisuuteen liittyviä asioita voin kirjata eilisestä: auringonpaiste ja valoisuus töistä lähtiessä. Ensimmäisen kerran tajusin oikein ihailla korkeita kallioita kävellessäni bussipysäkille. Olen nähnyt nuo kalliot monta kertaa, mutta en ole kunnolla tajunnut, miten mahtavan korkea kokonaisuus ne ovat. Tässä kuvat tuosta luonnonmuodostelmasta maanantai-iltapäivän auringon valossa. Kello 15 oli vielä näin valoisaa ja kirkasta:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Nämä kuvat eivät kyllä anna täyttä oikeutta tuon kalliomuodostelman korkeudelle ja jylhyydelle. Pitää mennä itse lähelle katsomaan ja ihailemaan.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Otin sitten bussin ikkunasta myös muutamia kuvia. Aurinko oli jo laskemassa tuolloin klo 15 aikoihin, kun lähdin kotiin. Matkalla aurinko pikkuhiljaa alkoi painua horisontin taakse, mutta kyllä kevät varmasti on tulossa, vaikka nyt vielä ollaan keskellä talvikautta.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Näin tammikuun puolivälissä aurinko on matalalla ja valoisaa aikaa ei ole pitkään. Jos ei olisi ollut niin purevan kylmää, olisin varmaan viihtynyt jonkin aikaa ulkona, mutta tämän päivän annokseksi minulle riitti aamullinen noin vartin odottelu ratikka- ja bussipysäkillä sekä vastaava aika kotiin palatessani. Minulla oli normaali välituntivalvonta klo 11–11.15, joten ulkoilua minulle taisi tulla korkeintaa tunti maanantaina, jolloin suurin osa ulkoilustani oli tosiaan vain ratikka- ja bussipysäkillä värjöttelyä. Onneksi ratikat ja bussit kulkevat usein, joten pysäkeillä värjöttelyä yhtä kulkuneuvoa kohti tulee harvoin 10–15 minuuttia enempää.

Olin jo nukkumassa, mutta heräsin puolen yön jälkeen ja päätin kirjoittaa vielä tämän maanantain postauksen. Pakkasta näkyy olevan jotain  -16 ° C. Toivottavasti se aamuksi laskee. Nyt menen takaisin nukkumaan, Hyvää yötä! :)

4 kommenttia:

  1. Kauniita kuvia postauksessasi! Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että onnellista kun talvi tuli vasta nyt!! Olen niin nauttinut tästä pitkästä ja lämpimästä syksystä mikä meillä oli. Mitä siitä, vaikka on pimeämpää, pimeäähän tuo on muutenkin. Toivottavasti ei kestä kauaa, pahoin kyllä pelkään, että se jatkuu ainakin huhtikuulle (peppar, peppar). Kamala pakkanen teillä, -16 astetta! Täällä sentään vain -10. On sitä siinäkin. Otin juuri jouluvalot pois ulkoa, toivossa eletään, että valoa rupeaa olemaan luonnostaankin vähitellen. Hyvää vuoden jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkka! Minä tosiaan olen niitä, jotka eläisivät talven vaikka vesisateessa, kunhan ei olisi lunta ja pakkasta. Tämä pieni lumikerros vielä menee, mutta ne metrin paksuiset kinokset UH! ja nämä inhottavat pakkaset! Lupasivat iltalehtien mainoksissa KIRISTYVÄÄ! Minä k i r i s t e l e n hampaitani moiset ennusteet kuullessani! :) Hyvää vuoden jatkoa Sinulle myös!

      Poista
  2. Kauniit kuvat! Toivottavasti tuo talvenne ei kestä kauan ja kevät tulee ihan sovittuu aikaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael! Lyhyttä talvea todella toivon.

      Poista

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.