Aamuajatuksia tämän päivän onnellisuudesta

To 16.1.2014

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tämän päivän ohjelmani on iltapainotteinen. Ajattelin nukkumaan käydessäni, että nytpä nukunkin pitkään, kun minulla on yllättäen edessä vain kahden tunnin työpäivä klo 14–16, mutta tietysti heräsin taas aikaisin. Normaalisti laitan kellon herättämään minut 6.30.
Nyt, kun kello on jo puoli 9, pakkasta on -13 °C, siis aivan riittävästi – minulle tosin -13 °C liikaa!!! :) On siis IHAN PAKKO AJATELLA, että kesään EI OLE ENÄÄ EDES PUOLTA VUOTTA! Ohhoh, eipä tuo ajatus taida auttaakaan, vaan vaikutus olikin miltei päinvastoin!!!

No kevät on sentään jo tulossa: maaliskuussa RÄYSTÄÄT JO TIPPUVAT! Se tosin on vaarallista aikaa ja en halua räystäitä päähäni. Aurinko paistaa ja ikkunastamme näkyvän koulun, jota Jasmine aikanaan kävi, seinät kylpevät valossa. Horisontissa näkyvästä korkeasta savupiipusta nouseva savu ei nouse kohtisuoraan ylös, vaan leviää pyöreähkönä hattarana ilmaan. Ei siis ole kova pakkanen savun mielestä, vaikka minusta niin on. Onneksi kävin eilen illalla ostamassa ne sormikkaat jonnekin piiloon joutuneitten tilalle. Siitä onnellisuudestahan voisin yrittää kirjoittaa jotain järkevää. Ehkä.

Mikku-kissa. Se kai minut herätti aikaisin. Pelkäsi varmaan, että myöhästyn töistä ja olen unohtanut laittaa kellon soimaa. Mikku on hassu kissa, se tykkää pannukakusta! Toukokuussa se täyttää jo 15 vuotta, jos hyvin käy. Ennen Mikkua en erityisemmin välittänyt kissoista, koska olen enemmänkin ns. koiraihminen. Nalle Puh jätti pitkäkarvaisen collien kokoisen aukon sydämeeni. Toivottavasti minulla on vielä mahdollisuus jossain vaiheessa täyttää tuo Lassien kokoinen kolo sydämessäni.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
En ole koskaan ajatellut, että Mikulla voisi olla nimipäiväkin, syntymäpäivä kyllä tietysti. Sehän on se toukokuun päivä, jolloin yöllä oli kova ukkonen. Mikku on syntynyt maalla naapurimme sikalassa (valtava sikala on meiltä tuskin kilometrin päässä). Sillä oli ainakin yksi lähes identtinen kaksoisveli.

Posti toi kuluneella viikolla mainoskirjeen Latzilta:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Siinä oli Kissojen nimipäiväkalenteri ja maistiaispussillinen herkkunamia Mikulle. Nimipäivää MIKKU ei kalenterissa kuitenkaan ollut, mutta MIKU kylläkin ja tuo Miku viettää nimipäiväänsä 10. helmikuuta, joten voihan Mikkukin viettää nimppariaan silloin. :)


Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Se, että kirjoitan nyt Mikku-kissasta näin paljon, on vastausta tämän päivän onnellisuushaasteeseeni. Toisin sanoen Mikku-kissa on ilon aihe huolimatta siitä, että se on aikamoinen tavaroiden tiputtelija ja sotkijakin.

Läsnäolollaan, kauneudellaan ja metkuillaan se ilahduttaa minua aika ajoin melko paljonkin. Nalle Puhin poismenon jälkeen Mikusta on tullut sylivauva. Se tunkee sekä sopivina että sopimattomina hetkinä syliin kehräämään.

4 kommenttia:

  1. Uskon että kissa tekee ihmisen onnelliseksi, minullakin on ollut monta lemmikkikissaa;))
    Upeaa viikon jatkoa sinulle, Marja-Leena ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili! Kissastakin on tosiaan iloa, vaikka on siitä harmialin. :) Sotkee enemmän kuin koira!

      Poista
  2. Suloinen Mikku;lemmikit aina ilahduttavat,olemassaolollaan:) Ja aika kiva yllätys Mikulle tuo Latzi-paketti:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jael! Olen niin tottunut sekä koiraan että kissaan huushollissamme, että olisi orpoa olla ilman karvaista ystävää! :)

      Poista

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.