Ehdotus vanhusten- ja vankeinhoidon parantamiseksi


Rakentavan ehdotuksen tekijä on Sarianna Jylhä-Matilainen, josta saattaa tulla jopa seuraavan hallituksen sosiaaliministeri tai sisäasiainministeri
"Laitetaan vanhukset vankilaan ja rikolliset vanhainkoteihin! Näin vanhukset pääsevät suihkuun, harrastuksiin ja ulkoilemaan. Kukaan ei pääse varastamaan heiltä... ja he saavat rahaa sen sijaan, että joutuvat maksamaan kaikesta. Rikolliset saisivat kylmää ruokaa ja joutuisivat olemaan tyystin yksin huoneissaan. Rahaa ei anneta ja valot sammutetaan klo 20.00... ja suihkuun pääsee kerran viikossa. Kopioi tämä ja katso kuinka pitkälle tämä kulkeutuu."
Kuva: ClipArt

KESÄAIKA LOPPUU

La 29.10.2011
Näet koko tekstin klikkaamalla kuvaa tai otsikkoa (uusittu Blogger).

Kuva: Wikipedia

Nyt kesäaika viedään meiltä oikein virallisesti. Kelloja pitää taas siirtää, nyt saamma yhden tunnin lisäaikaa vaihteeksi, sen jonka keväällä menetimme, ;)

Lukutoukat voivat lukea tunnin myöhempään.


Kuva: © Marleena

Mietteitä Bloggerin uudistuksista

La 29.10.2011

HUOM! Tämä tekstin linkit eivät ole enää voimassa, koska palautin blogin entisen tapaiseen selkeämpään ilmiasuun. Pidän tätä, kunnes toisin on pakko. =D


Uudet lukijat: Klikkaa otsikkoa tai kuvaa, niin näet koko tekstin. Perinteisen näköinen bloginäkymä on osoitteessa http://arjenaarteita.blogspot.com/?v=0
ja uusi siis http://arjenaarteita.blogspot.com/

Kuva: Flipcard
Kirjoitin näistä samoista asioista jo toisessa blogissani, mutta laitan nyt tännekin.
Mielestäni näistä blogin uusistä näkymistä on hauskimpia esimerkiksi Flipcard-näkymä, joka on tuossa kuvassa nyt näkyvissä satunnaiskohdasta kuvakaappauksena. Huonoa on se, ettei systeemi tunnu kunnolla toimivan käyttämässäni Safari-selaimessa. Crome tuntuu toimivan osapuilleen.


Classic-näkymä on selkeä, mutta... ajanoloon tylsä??? Muistuttaa eniten kuitenkin vanhaa systeemiä, siksi se kannattaa ehkä valita lukunäkymäksi ainakin alkuvaiheessa.


Persoonallisia bloginäkymiä ei voi ilmeisesti ilman nörttitaitoja enää tulevaisuudessa niin vain tehdä. ;)
No, se tasapainottaa kokonaisuutta. Sekavuus ehkä hieman vähenee, tai sitten paljon, jos blogit näyttävät pääpiirteiltään samanlaisilta. ;)


Cromessa Esikatselu-linkki ei toimi. Pitää julkaista suoraan. Safarissa taas ei toiminut oikein mikään. 


Halutaanko Mac:in käyttäjiä sortaa? =D Vai eivätkö ohjelmoijat osaa käyttää Mac:iä?  Kaikki suunnittelijat ja atk-opet, itseäni en nyt laske mukaan :), jotka olen tänä vuonna tavannut, ovat opiskelleet vain PC:n käyttöä ja hallitsevat sen ja ovat kyllä kiinnostuneita MAC:istäkin, mutta eivät ole saaneet koulutusta siihen. Katselevat uteliaina Mac-läppäriäni.


Katsotaan, miten suhdanteet alkavat kehittyä. ;)


Flipcard-näkymässä ovat myös nämä mahdollisuudet:

Valitse Flipcard-näkymä vasemmalta ylhäältä Magazine-sanaa painamalla ja tutustu esim. Date-kohtaan! 

Toivottavasti suomalaiset nimityksetkin tulevat käyttöön!

Blogger siirtyy pian uuteen järjestelmään

La 29.10.2011

HUOM! Tämä tekstin linkit eivät ole enää voimassa, koska palautin blogin entisen tapaiseen selkeämpään ilmiasuun. Pidän tätä, kunnes toisin on pakko. =D

Perinteisen näköinen bloginäkymä on osoitteessa http://arjenaarteita.blogspot.com/?v=0
ja uusi siis http://arjenaarteita.blogspot.com/
Tiedoksi uusille lukijoille:  Tämä on  Bloggerin  dynaaminen näkymä "Magazine." Klikkaamalla otsikkoa tai kuvaa  saat näkyviin koko kirjoituksen.   Yläpalkista voit valita  millaisessa näkymässä haluat   katsella blogiani. Jos pidät enemmän  perinteellisestä näkymästä, liitä  osoitepalkin url-osoitteen perään seuraava  koodi: /?v=0  (Viimeinen merkki on nolla; liitä ilman  välilyöntejä). 

Anita Konkan blogista luin jo aikaisemmin, että Blogger siirtyy pian kokonaan uuteen järjestelmään. Toisin sanoen on joko hyväksyttävä asia ja opeteltava uusi käyttötapa tai etsiydyttävä bloggaamaan muualle.

Lainaan Anita Konkkaa, 20.10.2011 hän kirjoitti:
Tiedoksi Bloggerin  bloginpitäjille
Viime maanantaina  Blogger ilmoitti  Buzzissa, että  hallintapaneelin  käyttöjärjestelmä  päiviteään  uuteen asuun  kahden viikon kuluttua. Se koskee kaikkia  blogeja.  Ettei muutos tulisi täytenä  yllätyksenä, kannattaa kokeilla  uutta systeemiä jo nyt.  Vanhaan systeemiin voi palata vielä jonkin aikaa ennen kuin Blogger  siirtyy lopullisesti  uuteen käyttöjärjestelmään.
Tämän tekstin lainaus on Anita Konkan 29.10.2011 postauksesta (punaisella merkitseminen on minun lisäämäni):
Tiedoksi uusille lukijoille:  Tämä on  Bloggerin  dynaaminen näkymä "Magazine." Klikkaamalla otsikkoa tai kuvaa  saat näkyviin koko kirjoituksen.   Yläpalkista voit valita  millaisessa näkymässä haluat   katsella blogiani. Jos pidät enemmän  perinteellisestä näkymästä, liitä  osoitepalkin url-osoitteen perään seuraava  koodi: /?v=0  (Viimeinen merkki on nolla; liitä ilman  välilyöntejä). 
Bloggerin  dynaaminen näkymä on  ollut käytössä vajaan kuukauden.  Sitä  kehitetään  kaiken  aikaa.   Minä kaipaan  Magazine- näkymän "Lue lisää" -  painiketta, joka  avaa koko kirjoituksen.    Lukuisat bloggaajat toivovat  sivupalkkien  gadgetteja (blogrollia jne.)  takaisin.  Kehitystyö jatkuu,  kaikki  tulee ajallaan.  
Eli jos haluat katsella blogiani entisen näköisenä, käytä osoitetta http://arjenaarteita.blogspot.com/?v=0

Halutessasi voit vaihtaa näkymää uudessa systeemissä vasemmasta reunasta klikkaamalla Magazine-sanaa.

Toistaiseksi lukijatkin jäävät piiloon. Samoin muutkin gadgetit yms.

Lätäköiden lumo?

To 27.10.2011
Kuva: Koulun välituntialuetta, © Marleena
Joskus siinä ala-asteiässä minusta oli hauskaa leikkiä sateen jälkeen vesilammikoissa. Lapsuuteni aikaisessa Raisiossa meille meni isolta tieltä kapea autolla kuljettava hiekkatie, jossa oli jonkin verran kuoppia. Sateella ne olivat täynnä vettä. Eivät ne syviä kuoppia olleet, mutta sen verran niihin kertyi vettä, että saattoi mainita. ;) Koska tie oli hiekkainen, lätäköt eivät olleet kuraisia, vaan vesi oli aivan kirkasta. Muistan, miten kerran pesin punaruudulliset kumitossuni tuollaisessa lätäkössä! Autojakaan ei silloin ollut kaikilla. Tuota hiekkatietä pääsi meidän kotimme ohitse vielä kolmeen naapuriin, eikä heilläkään ollut kellään autoa, niin kuin ei silloin meilläkään. Joten lätäköiden yli eivät auton renkaat kovin usein ajaneet. Siksi tuo lätäköiden vesi kai oli niin kirkasta ja puhdasta.

Samanlaisia lapset ovat vieläkin. Lätäköissä on kiva kahlata! Minulla oli tänään puolentunnin välituntivalvonta, kun valvoin yhden toisenkin opettajan vuoron. Eräs lapsista keksi kentän reunasta lätäkön ja kahlasi siinä innoissaaan. Tuo lätäkkö tosin ei ollut kirkasvetinen, vaan oikea kuralätäkkö!
Kuva: © Marleena
Onneksi tytöllä oli hyvät pitkävartiset kumisaappaat! Ja mihinkäs niitä paremmin voisi käyttää!

Kuva: © Marleena
Olisko kiva mennä hyppimään tähän lätäkköön!?

Karttaleikkejä ja unelmia

Ma 24.10.2011

Tällaista on täällä, tämän kaiken keskellä me asumme. Ykkönen sinisessä pisteessä ei ole kotitalomme, vaan kohta, jossa on puhelinmasto.
Kuva: Eniro
Ja tällaista on siellä, minne olen muuttamassa jHs:
Kuva: Google maps
Nämä ovat niitä unelmia: Kaipausta maaseudun rauhaan! ;)

Aikaisemmin Googlen kartan maaseutukuva oli parempi. Nykyisin kuva on paljon epäselvempi ja paljon kauempaa. Ennen kotitalokin näkyi aika hyvin. Nyt vain sangen epämääräisenä pisteenä. Paikkakunnan keskustan tietä voi kuitenkin vähän matkaa kulkea "oikeasti" kesäisessä näkymässä. Meiltä keskustaan on melkein 6 kilometriä.

Lokakuisia ruusuja

La 22.10.2011
Näin komeasti kukkivat vielä kuluneella viikolla ruusut erään helsinkiläisen koulun seinustalla:


Rotta-agilitya

Ke 19.10.2011

Kuva: ©Marleena
Eilen menin sattumalta kotiin Helsingin suurimman tavaratalon kautta. Siellä oli näyttelytilassa jokin eläimellinen tapahtuma ja menossa paraikaa rotta-agility. Neljä rottaa suoritti yleisölle ketteryysjuoksua. Näin yhden taitavan vanhemman rotan suorituksen, mutta siitä en saanut kuvaa. Rotta oli vaaleanruskea ja se oli vielä jotenkin siedettävän näköinen. Rotat elävät kuulemma 2-vuotiaiksi. Sitten kuvan nainen esitteli pari rottapoikaa, jotka olivat tavallisen rotan näköisiä, värisiä, lihavia ja nuoria ja jotka eivät vielä osanneet agilitya. Tässä toinen rottapojista yrittää ylittää yhtä esteistä.

Kuva: ©Marleena
Nainen sanoi kovasti tykkäävänsä näistä rotista. Minulle tuo rottaporukka, varsinkin nuo kaksi tummanväristä, joista toinen on kuvassa, ovat YÄK-elukoita! En kyllä ole ihastunut valkoisiinkaan rottiin. Enkä paikalla olleisiin beesvärisiinkään rottiin.

Naiselle nuo rotat ovat elinkeino, joten se ehkä hiukan selittää tuota "tykkäämistä". Minä en haluaisi itselleni rottasirkusta, vaikka saisin siitä paljonkin rahaa. Hyi kamala!

Piirros: ©Marleena
Välillä kuulee kaameita tarinoita, miten rotat ovat jollain paikkakunnalla nousseet jostain syystä viemäreistä ihmisten ilmoille ja miten kauheasti niitä on ollut. Helsingissäkin on kuulemma alamaailmassa katujen ja talojen alla miljoonia rottia.

Helsinki on vuosikymmeniä levitellyt ympäri kaupunkia rotanmyrkkyä erinäisiin paikkoihin, mm. puistoihin ja ties minne. Edellinen collieni Roi sai jostain rotanmyrkkyä 80-luvulla ja ripuloi verta. Eläinlääkärissäkäyntikään ei auttanut, koska Helsingin pieneläinklinikalla ei ymmärretty asian päälle mitään. (Ei silloin kuten ei nykyisinkään yleensäkään.) Onneksi opiskelukaverini aviopuoliso, joka silloin opiskeli Polilla, ei siis eläinlääkäriksi vaan diplomi-insinööriksi, arveli Roi-koirani saaneen jostain rotanmyrkkyä ja neuvoi minua menemään apteekkiin ja ostamaan K-vitamiinia. Se auttoi, Roi parani ja eli vielä siitä eteenpäin yli 10 vuotta ja kaikkiaan 16-vuotiaaksi.

Piirroksessani Roi on 4-vuotias vuonna 1984.

Nuorisomuotia ja työpöytäni tänään

Ti 18.10.2011

Nuorten hupparimuotia:


Millainen koululaukku Sinulla on/oli? Tänään koululaukku voi olla tällainen:


Sitten esittelen työpöytäni. Tänään se näytti tältä:

Kuva: © Marleena
Mukavaa kiireistä tai kiireetöntä (valitse kumpaa toivot ) viikon jatkoa teille kaikille!

Joululahjavalvojaisista niille lapsille joilla ei ole mitään

Pe 14.10.2011

Muutama postauskerta sitten mainitsin jotain joululahjavalvojaisista, joita suunnittelen. Nyt on aika jo kirjoittaa siitä asiasta.

Viime aikoina en ole pahemmin harrastanut käsitöitä, mutta nyt olisi tarkoitus kutoa yhdet tai kahdet villasukat. Aikomus ainakin on kova. Katsotaan sitten, mitä siitä tulee. En ole ikuisuuksiin kutonut villasukkia. Kantapääntekeminen on nyt katsottava uudestaan, jostain ohjeesta, olen sen nimittäin täydellisesti unohtanut!

Kutoa voi myös pipon ja käsineet!

Miksi haluan nyt kutoa ainakin yhdet villasukat?
Vastaus: Haluan osallistua Operaatio Joulunlapsi -hankkeeseen.
Mikä sitten on tämä Joulunlapsi-operaatio? Laitan tähän linkit ja hieman tietoa asiasta:

OPERAATIO JOULUN LAPSI 2011 KUTSUU AUTTAMAAN (Click click)

Pieni lahja on suuri ihme. Tässä ohjeet (alleviivaukset minun):

TEE OMA JOULUPAKETTISI – TÄMÄN OHJEEN MUKAISESTI
1. Hanki tyhjä kenkälaatikko (32 x 18 x 11 cm) ja päällystä se joulupaperilla, kansi ja laatikko erikseen. Tai voit noutaa kenkälaatikkoaihion keräyspisteestä, joita 40 paikkakunnalla. Katso paikat www.patmos.fi
2. Tee lahja TYTÖLLE tai POJALLE.  IKÄRYHMÄT: 2-4, 5-9 tai 10–14 vuotta.
3. Pakkaa valitsemallesi ikäryhmälle näitä tuotteita laatikkoon: 
Kaikille ikäryhmille: hygieniatuotteita: hammasharja ja -tahna, palasaippua, hiusharja tai kampa. vaatteita: pyjama tai poolopaita tai pitkähihainen T-paita sekä pipo, käsineet ja sukat. karkkipussi:  pehmeitä karkkeja (huom! viimeinen myyntipäivä vuoden 2012 puolella). 
Leikki-ikäisille, 2-4 v: lelu: nukke, auto tai pehmolelu.  muuta: värityskirja ja värikynäsarja (myrkytön, ei tussikyniä).
Pienemmille koululaisille, 5-9 v : koulutarvikkeita: lehtiö, värityskirja, värikynäsarja, lyijykyniä, teroitin ja pyyhekumi. muuta: taskulamppu paristoineen (tai ladattava valo, joka toimii ilman paristoja), kiiltokuvia tytöille, tarroja pojille.
Isommille koululaisille, 10-14 v: koulutarvikkeita: kirjoituslehtiö, värityskirja, värikynäsarja, lyijykyniä, teroitin ja pyyhekumi. Laita kynät kivaan penaliin tai pussiin.
muuta: avainrengas, jossa esim. pieni pehmoeläin tai muu koriste,  valokennotaskulaskin ja/tai taskulamppu paristoineen (tai ladattava valo, joka toimii ilman paristoja). 
4. ÄLÄ laita laatikkoon ruokatarvikkeita, suklaata, irtokarkkeja, kynttilöitä, lasitavaraa, saksia, sotaleluja tai pelikortteja, aitoja koruja ja kelloja tai käytettyjä vaatteita.
5.  Voit kirjoittaa lapselle joulukorttiin joulutoivotuksesi romaniaksi (Craciun Fericit = hyvää joulua) tai englanniksi (Merry Christmas). Voit lisätä kuvan itsestäsi tai perheestäsi. Älä lähetä rahaa lahjalaatikon mukana!
6. Sulje valmis laatikko narulla tai kuminauhalla, ÄLÄ TEIPPAA SITÄ KIINNI. Merkitse paketin päälle ikäryhmä.
7. Toimita pakettisi johonkin KERÄYSPISTEESEEN 13.11. mennessä tai POSTITA pakettisi meille hyvissä ajoin, viimeistään marraskuun 21. päivään mennessä osoitteella: Patmos Lähetyssäätiö, PL 86, 00381 Helsinki
LOPUKSI: RUKOILE LAPSEN PUOLESTA, JOKA SAA SINUN PAKETTISI!
Kaikkien Joulun lasten kanssa rakkaudestasi kiittäen   Pirkko ja Juhani Säilä/ Patmos Lähetyssäätiö 
HUOM! Jos et voi pakata kokonaista kenkälaatikkolahjaa, voit silti osallistua keräykseen. Hanki UUSIA tarvikkeita ja vie ne muovikassissa lähimpään keräyspisteeseen tai postita ne Patmos Lähetyssäätiön osoitteella. SINUN LAHJASI TUO LAPSILLE IHANAN JOULUN.  SYDÄMELLINEN KIITOS. 
Juhani Säilä

Kuva: http://www.facebook.com/video/video.php?v=431418224535


Voit myös halutessasi koota pakettisi netissä:
Pojalle
Tytölle

Ohjelinkkejä, jos Sinäkin innostut kutomaan sukkia ja tarvitset ohjeita:
Sukan kantapään kutominen (vahvistettu kantapää)
Varsi
Kantapään kutominen
Teräosa
Sukankutominen

Ei ole liian aikaista aloittaa. Keräyspisteitä on ympäri Suomea. Katso paikkakunnat täältä. Tarkoituus on koota 20 000 pakettia!
Toimita pakettisi johonkin KERÄYSPISTEESEEN 13.11. mennessä tai POSTITA pakettisi hyvissä ajoin, viimeistään marraskuun 21. päivään mennessä osoitteella: Patmos Lähetyssäätiö, PL 8600381 Helsinki
Katso miten apusi auttaa!  (☜ Katso ainakin tämä linkki!)

Asiaan liittyviä sivuja:
http://www.patmos.fi/fi/etusivu/?id=23&selArticle=160
http://www.patmos.fi/fi/patmosaineisto/operaatio_joulun_lapsi_2011/joulun_lapsi_-kummit/?id=497
http://www.patmos.fi/fi/patmosaineisto/operaatio_joulun_lapsi_2011/operaatio_joulun_lapsi_facebookissa/?id=310
http://www.facebook.com/pages/Operaatio-Joulun-Lapsi/143967412301194
http://www.patmos.fi/fi/patmosaineisto/operaatio_joulun_lapsi_2011/?id=304
http://www.joulunlapsi.fi
http://www.patmos.fi/fi/patmosaineisto/operaatio_joulun_lapsi_2011/mika_on_operaatio_joulun_lapsia/?id=90
http://www.patmos.fi/fi/etusivu/?id=23&selArticle=162

Operaatio Joulun Lapsi on kansainvälinen keräys, jonka aloitti Samaritan’s Purse eli Laupiaan Samarialaisen Kukkaro –järjestö Boonessa, Yhdysvalloissa vuonna 1993. Järjestöä johtaa Billy Grahamin poika Franklin Graham. Vuonna 2010 lahjapaketteja jaettiin  8,2 miljoonalle lapselle yli sadassa maassa.
Patmos Lähetyssäätiö on keräyksen virallinen edustaja Suomessa ja Patmos tuli keräykseen mukaan vuonna 1995.
Viime vuonna veimme runsaat 12 000 lahjapakettia lapsille, jotka asuvat Moldovassa ja Romaniassa.Vuoden 2011 keräysaika on 3.10. - 21.11.2011.
Patmos Lähetyssäätiö tekee työtä Romanian köyhissä kylissä ympäri vuoden. Tämän vuoden joulukeräys on kohdistettu Romanian köyhissä kylissä ja kaupunkien laitamilla elävien köyhien lasten avuksi. Useimmiten nämä köyhät ovat romaniperheitä.
Lahjat pakataan kenkälaatikon kokoisiin laatikoihin. Tyhjiä kenkälaatikoita voi kysyä kenkäkaupoista. Lahjat voit pakata myös pakettiaihioihin, joita saa keräyspisteistä, joita on 42 paikkakunnalla, eri puolilla maata. Valmiit lahjapaketit voi palauttaa keräyspisteisiin marraskuun 13. päivään mennessä. Sen jälkeen noudamme lahjapaketit varastoomme, jossa ne tarkastetaan ennen rekkaan kuormaamista. Pakkausohjeissa kerrotaan mitä lahjapaketteihin toivomme laitettavan. Postissa pakettien viimeinen toimituspäivä on 21.11.2011. Paketit postitetaan osoitteella Patmos Lähetyssäätiö, PL 86, 00381 Helsinki.
Lasten Ystävä Jeesus joulukeräyksemme siunatkoon.
Kiitollisin mielin,
Pirkko ja Juhani Säilä
Tutustu asiaan myös katsomalla aikaisempien vuosien linkkejä:
http://www.patmos.fi/fi/?id=36&topic=7

Aborttiin on menehtynyt kuusi kertaa enemmän lapsia kuin talvi- ja jatkosodassa kaatuneita yhteensä

Su 9.10.2011

Kuva. Nopat.fi
Yhteiskuntamme sairastaa. Parannuskeinoina uskotaan olevan sairaiden ja vanhusten eliminoiminen? Elämme aikaa jolloin sairas ei ole enää ihminen kuten ei vanhuskaan? Siihen on jo jossain määrin tultu. Abortoidaan vammaiset, tapetaan vanhukset. Ei nähdä omaa itsekkyyden ja omanvoitonpyynnön aiheuttamaa henkistä sairautta.

Veronmaksajien rahoilla tätä tehdään jatkuvasti. Jokaisella veronmaksajalla on oikeus sanoa tästä mielipiteensä, myös minulla. Kunpa mahdollisimman moni veronmaksaja älyäisi oman vastuunsa ja pitäisi ääntä asioista, jotka kokee vääriksi. Sellaisia asioita ovat ainakin abortit ja vanhusten kohtelu.

Itsekkyydestä tapetaan myös terveitä syntymättömiä lapsia, syitä itsekkäällä löytyy aina. Mutta abortti ei ole perhesuunnittelua eikä sitä saa tehdä siksi, että naisella on muka oikeus omaan ruumiiseensa, koska kehittyvä vauva naisen ruumiissa ei ole enää naisen ruumista. Jos vauvaa ei voi itse pitää, lapsettomia on paljon, jotka mieluusti adoptoisivat vauvan.

"Aborttiin on menehtynyt kuusi kertaa enemmän lapsia kuin talvi- ja jatkosodassa yhteensä." MARKKU RUOTSILA
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja Pohjois-Amerikan kirkkohistorian sekä Yhdysvaltain ja Britannian historian dosentti.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 13.9.2009. Julkaistu uudelleen abortti.fi -palvelussa kirjoittajan luvalla.

Siteeraan Markku Ruotsilan kirjoitusta:

"Sitten vuoden 1970 aborttilain voimaantulon Suomessa on surmattu yli puoli miljoonaa syntymätöntä lasta. Aborttiin on menehtynyt kuusi kertaa enemmän lapsia kuin oli kaatuneita talvi- ja jatkosodassa yhteensä. Kyseessä on mittaamaton tragedia, josta on aika puhua suoraan.
Aborttien määrä on laskenut sitten vuoden 1973 huipun, mutta ei juurikaan 1990-luvun jälkeen. Edelleenkin Suomessa surmataan yli 10000 syntymätöntä lasta joka vuosi. Stakesin tilastojen mukaan useampi kuin yhdeksän kymmenestä abortista tehdään niin sanotuista sosiaalisista syistä ja vain puoli prosenttia tapauksissa, joissa äidin henki tai terveys on vaarassa.
          ..........

Jokaiseen aborttia harkitsevaan tulisi ainakin iskostaa tietoisuus siitä, että sikiön lähdettäminen tarkoittaa pienen elämän anastamista. Valtion ei tulisi ohjata veronmaksajien rahoja toimintaan, joka tuhoaa viatonta syntymätöntä elämää.
Sen sijaan tulisi saattaa voimaan Yhdysvalloissa toimivaksi osoitettu, jokaisen syntymättömän lapsen ihmisarvoa vaaliva sarja rajoituksia ja rohkaisuja, joka siellä pelastaa lukemattomia lapsia joka vuosi. Vähempi ei riitä modernissa sivistys- ja hyvinvointivaltiossa, jossa ihmisoikeudet ovat muutakin kuin sanahelinää."
Lue kirjoitus kokonaan sivulta http://abortti.fi/ kohdasta:
Valtion ei tulisi enää rahoittaa abortteja

Olisiko syntymättömällekin lapselle annettava jotain oikeuksia?

EDIT, Kuva: http://abortti.fi/
Su 9.10.2011

Olisiko syntymättömällekin lapselle annettava jotain oikeuksia? Esimerkiksi oikeus elää...

EDIT: Puhutaan naisen oikeudesta omaan ruumiiseensa, mutta siellä on nyt isänkin ruumista... Ilman isää ei synny lasta. Naisen kohdussa, jota voidaan nykyisin myös vuokrata! Onko vuokralainen naisen ruumista? SIIS: Sikiö on irrallinen, vain napanuoralla kiinnittynyt naisen kohtuun, jossa ollaan 9 kuukautta suojassa (?) pahalta maailmalta. Vai ollaanko suojassa, kun äiti luulee vauvan olevan omaa ruumistaan.

Äänioikeuden saa vasta 18-vuotiaana. He ovat silti ihmisiä! ;) Puhuuko kukaan lapsen puolesta, joka on vielä fyysisessä kehitysvaiheessa, jota vain äidin ruumis suojaa? Mielestäni hänkin on ihminen, sanotaanhan pienokaisia kehdoissaan ihmisenaluiksi, eikös syntymätön lapsikin ole ihminen?

Jatkan vielä edellistä postaustani. Otan tässä pääasiassa kantaa downinsyndroomaisten lasten abortointiin.  Oma tyttäreni oli downlapsi. En mennyt seulontaan, koska en halunnut olla Jumala. Minun olisi lääkärin mielestäni ollut pakko käydä lapsivesitutkimuksessa. Painostus oli erittäin kova. Ei ymmärretty, miksi en pitänyt tuota seulontaa tärkeänä. Minä odotin lasta ja lapsi oli tulossa. En pitänyt tärkeänä tietää muuta, en edes sitä, oliko tulossa tyttö vai poika.

Jos minulla ei olisi ollut kristillistä vakaumusta, en ehkä olisi pystynyt pitämään puoliani. Ja olisin ehkä menettänyt ihanan Jasmine-tyttäreni jo ennen hänen syntymäänsä suostumalla aborttiin, jota minulta olisi ehdottomasti vaadittu tuloksen selvittyä. Jo osa lapsivesitutkimuksista aiheuttaa sikiön keskenmenon ja on olemassa myös tapauksia, joissa terve lapsi on abortoitu, koska lapsivesitutkimus on antanut väärän tuloksen.

Menetin kyllä Jasminen myöhemmin. Jasmine sairastui leukemiaan 16-vuotiaana ja hän menehtyi sairauteensa 19-vuotiaana. Kuulin myöhemmin, että downinsyndrooma voi aiheuttaa leukemian, koska näiden lapsien kyky suojautua infektioita vastaan on heikompi. Tätä en ennen tytön sairastumista tiennyt. Olen kirjoittanut hänen sairauden ajastaan toisessa blogissani ...Kaikenlaista elävästä elämästä. Suloisempaa ja kultaisempaa pikkutyttöä kuin Jasmine en osaa kuvitella.

En tajua, miksi yhteiskunnassamme vammaisuus on niin sietämätön asia. Jasmine pärjäsi kaikissa tavallisissa elämän asioissa hyvin, mutta monille näennäisesti terveille hän oli ongelma, jonka kimppuun piti käydä.
Minulle tyttäreni on ollut elämäni paras asia. Odota mielenkiinnolla aikaa, jolloin taas tapaamme Taivaan kodissa. Tyttäreni kuolemasta tulee kuluneeksi kolme vuotta ensi kuussa. Yhä ikävöin häntä joka päivä. Mikä virhe olisikaan ollut, jos hän ei olisi saanut syntyä perheeseemme.

Linkkejä:
http://abortti.fi
http://www.godvine.com/Powerful-Story-of-a-Woman-Who-was-Aborted-but-Survived-72.html
http://sley.fi/gladiolus/html/fi/1211909939086549705.html
http://teamaztecs.blogspot.com/2011/10/abortti-polkee-ihmisyytta.html
http://aborttiwiki.oikeuselamaan.org/index.php?title=Main_Page


Abortti
Oli sormet ja varpaat pikkuiset,
sydän sykkivi jo rinnassa mulla.
Oli vakaat mulla aikomukset,
minä maailmaan tahdon tulla.
Tahdon tulla ja nähdä auringon
ja perhosen viljapellolla.
Tahdon kuulla tarinan tuhkimon
ja kuiskeen kissankellon.
Minä pienen aikani uneksin
äidin kohdussa lämpimässä,
ja hetken muutaman iloitsin
mulle suodusta elämästä.
Mutta sitten tuon kaiken kokea sain
kun aikuiset päättäjät keksi.
Minä lapsen vuonna elin vain
kaksitoistaviikkoiseksi.

Tuntematon

Pakkohan meidän on ottaa lisää maahanmuuttajia, ainakin 1 miljoona vuoteen 2100 mennessä

Su 9.10.2011

Ennakkotietojen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna 2010 yhteensä 10181 raskaudenkeskeytystä (Stakes). Näistä korkeintaan kolmas osa (oma päätelmäni) on keskeytyksiä, jotka voisi jotenkin ajatella olevan perusteltuja äidin tai lapsen sairauden takia. Siis 6000 elämää, jotka aikanaan lisäisivät väestöämme, katoaa vuosittain turhaan.

Ajatellaan, että noin 20 vuoden päästä keskimäärin heillä (kohtuun tapetuilla) olisi lapsia vaikkapa 50 %:lla tai vaikkapa yleensä heidän elinaikanaan. Siis erittäin varovainen arvio. Lasketaan silloin mukaan myös tuon tulevan oletetun kansanosan ottamat abortit. Vaikka kyllähän osalla heistä voisi olla useampiakin kuin yksi lapsi. Mutta ajatellaan, että heillä on lapsia 3000.

Nämä saavat samanlaisen arvion mukaan 1500 lasta ja nämä 750 lasta ja nämä 375 lasta ja nämä noin 170 lasta ja nämä 85 lasta ja nämä 43 lasta ja nämä 22 lasta ja nämä 11 lasta ja nämä 6 lasta ja nämä 3 lasta ja nämä 2 ja nämä yhden lapsen. Kaikkiaan siis noin 6000 tuhannen ihmisen väheneminen vuosittain  noin sadassa vuodessa eli 600 000 ihmistä vähemmän sadassa vuodessa! Joukossa lääkäreitä, insinöörejä, siivoojia, matemaatikkoja, kirjailijoita, neroja ... Ehkä uusia nokianperustajia, työntekijöitä, työnantajia...

Koska lähdin mahdollisimman alhaisesta arviosta, niin todellisuudessa tuo 10 000 aborttia vähentää Suomen väkilukua varmaan noin miljoonalla ainakin sadassa vuodessa.

Pakkohan meidän on ottaa lisää maahanmuuttajia ainakin tuon verran: siis miljoona maahanmuuttajaa vähintään sadassa vuodessa, 1 miljoona vuoteen 2100 mennessä. He tulevat tekemään ne työt, jotka muuten abortoimamme lapset mitä ilmeisimmin tekisivät. Ja suomalaisilla perheillä on nykyisin keskimäärin vain yksi lapsi...

Tämä on minun kannanottoni abortteihin. Ehkä tarvitsemme valtavan määrän uusia erilaisia geenejä. Mutta suren kyllä niitä noin miljoonaa suomalaista, jotka mielestäni olisivat mahtuneet tänne Suomeen ja jotka eivät saaneet koskaan syntyä. Koulujamme on suljettu runsaasti ja nykyisin koulut täyttyvät maahanmuuttajien lapsista, joita on vuosittain yhä enemmän.

Jos katsotaan taaksepäin niin abortteja on jo tehty niin paljon, että suomalaisia olisi nyt kyllä jo tuon miljoonan verran enemmän tälläkin hetkellä, jos monet terveet viattomat lapset olisivat saaneet syntyä. Sillä esimerkiksi 1970-luvulla tehtiin abortteja jopa yli 20 000 vuodessa.

Määritelmä ja lainsäädäntöAbortti eli raskaudenkeskeytys on ”ihmisen toimenpitein käynnistetty raskauden päättyminen, joka ei täytä synnytyksen määritelmää ja jossa sikiön ei tiedetä kuolleen kohtuun ennen keskeyttämistoimenpidettä” (Heino et al. 2009).
Abortti voidaan Suomen lainsäädännön mukaan suorittaa 12. raskausviikolle saakka tai poikkeustapauksissa 20. tai 24. raskausviikolle saakka. Tällaisilla poikkeustapauksissa tarkoitetaan esimerkiksi äidin nuorta ikää (alle 17-vuotias) tai seulonnoissa havaittua sikiövauriota. Poikkeustapauksissa abortoinnista päättää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Mikäli äidin terveys on raskauden vuoksi vaarassa, ylärajaa raskaudenkeskeytyksen ajankohdalle ei ole. (Finlex 2010.) Väestöliitto

Raskaudenkeskeytys on nykyisin helppo saada ja monet katuvat loppuelämänsä otettuaan abortin.
Linkki Taipaleella-blogini kirjoitukseen 28.12.2008

Tässä linkkejä (enimmäkseen ei heikkohermoisille):
Ihmisoikeusjärjestö Pro Life
Britanniassa ProLife Alliance vaatii, että abortin rajoituksia on tiukennettava...
The Abortion Gallery
Törkeä virhe Italiassa

Suomessa nyt:
Aborttilain tiukennusta selvitetään

Seuraa vauvan kehitystä, joka syntyisi 15. heinäkuuta 2012, yhdeksän kuukauden päästä:

Herkkua voileivän päälle

Su 9.10.2011

Kuva: Kespro
Kerron tässä nyt yhdestä leivänpäällisestä, joka on omassa helpossa "kokkauksessani" yksi herkullisimmista: avokadoa ruisleivän päälle. Kaaputtelen voiveitsellä kypsää ja hyvää avokadoa sellaisenaan paksulti leivälle ja nautiskelen helahoidon sitten vain sellaisenaan. Nam nam! Helppoa ja terveellistä!

Olen suorastaan rakastunut avokadoon, mutta siinä on paljon energiaa (sadassa grammassa yli 200 kcl), joten se ei ole joka päivä ruokalistallani kuten ei ruisleipäkään. Suomessa avokado on myös hinnaltaan arvokasta. Se säilyy kuitenkin kohtalaisesti paripäivää jääkaapissa ja päälle voi laittaa hiukan sitruunamehua, jolloin se ei niin helposti tummu eli hapetu.

Aikaisempina vuosina tuli avokadovoileivälle ripoteltua aromisuolaa, mutta viime aikojen tutkimusten mukaan aromisuolan sisältämä natriumglutamaatti on kyseenalainen aine, josta esim. monissa kouluissa on luovuttu kokonaan. Kieltämättä aromisuola antoi avokadovoileivälle pirtsakkaa piristystä, mutta en käytä aromisuolaa enää lainkaan. Eläimille avokadoa ei saa antaa, koska se sisältää persiiniä.

Avokado sisältää iholle erittäin tärkeää linolihappoa. Se toimii ihon rasvahappona, ilman linolihappoa iho kuivuu ja hilseilee. "Linolihapon puuttuessa öljyhappo sitoutuu linolihapon paikalle epiteelissä ja tämän vuoksi solukalvo ei pysty enää pitämään vettä ja iho kuivuu ja hilseilee." Wikipedia
Linolihappo on ihmiselle välttämätön rasvahappo, joka on saatava ruosta. Siitä muodostuu arakidonihappoa, joka on pitkäketjuisten rasvahappojen (eikosanoidien) esiaste. Eikosanoidit ovat hormonien kaltaisia yhdisteitä, joilla on tärkeitä fysiologisia tehtäviä mm. verenkiertoelimistössä ja ruoansulatuskanavassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Avokadossa on siis paljon ihmisen elimistölle tärkeitä aineita. (Fineli) Siinä on myös reippaasti kaliumia, joka on tärkeää vatsan toiminnalle.
Avokado sisältää omega-9-rasvahappoa eli oleiinihappoa. On oletettu, että oleiinihapolla olisi kolesterolia alentava vaikutus ja sen arvellaan myös ehkäisevän rintasyöpää.
Avokado sisältää myös runsaasti kaliumia, joka taas saattaa pitää verenpainetta alhaisena. Avokadossa on myös paljon foolihappoa, jolla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia elimistöön. Avokado sisältää myös luteiini-nimistä karotenoidia ja runsaasti muitakin A-vitamiinin esiasteita eli kerotenoideja.
Avokadossa on myös E-, K- ja C-vitamiinia sekä B6-vitamiinia, erilaisia terveellisiä ravintokuituja sekä kuparia. Ainoa ongelmallinen puoli avokadossa on sen korkea rasva- ja energiapitoisuus. Terveyshymy
Totta puhuen, kun syön herkullisen avokadolihalla päällystetyn voileivän, en ajattele pääasiassa, miten terveellistä se on, vaan miten hyvää se on! ;)

Lauantaina kaupungilla

La 8.10.2011

Olipa erikoinen sää tänään: satoi ja paistoi, välillä yhtaikaa ja välillä vuorotellen. Ei myöskään ollut kovin kylmää ja tuulista.
Kuulin merellä olleen eilen jopa seitsemän metrisiä aaltoja. Helsingissä eilen ei kuitenkaan, ainakaan meidän kaupunginosassamme, ollut kovaa myrskyä, vaikka sellainen olikin luvattu perjantaiksi. Satoi kuitenkin illalla.

Kuva: © Marleena
Poikkesin Stockalla, mutta siellä oli menossa Hullut päivät ja niin kauheasti ihmisiä, että lähdin sieltä aika pian sortumatta minkäänlaisiin ostoksiin. Istuin hetken kahvilassa alhaalla ja söin mustikkarahkan, jonka ostin Delistä. Sain siitä vielä jotain 30 %:n alennuksenkin. Olikohan se niitä Hullujen päivien tarjouksia kanta-asiakaskortin omistajille?

Kuva: © Marleena
Tavaratalon kummitukset eivät minua säikäyttäneet, vaan ahdistavan kauhea tungos.

Kuva: © Marleena
Joka tapauksessa poistuin aika pian paikalta ja kurkistin Akateemisen kirjakaupan puolellekin, missä sama ostosrumba näkyi jatkuvan.

Kuva: © Marleena
Tosin siellä ei ihmisiä ollut niin valtavasti kuin tavaratalon puolella. Lähdin melko nopeasti sieltäkin ostamatta mitään.

Kuva: © Marleena

Kaupungilla oli raikasta, kun sade oli lakannut.

Ihana päivä!

La 8.10.2011

Tulossa suurenmoinen päivä! Aurinkokin näkyvissä! Nukuin tosin melko pitkään ja erinomaisesti, mutta vielä on aikaa vaikka mihin.

Tänään menossa jo toinen postaus, edellinen onkin aivan klo 24:n tuntumassa perjantaina kirjoitettu, joten se pullahti tämän lauantain puolelle, kun tallensin sen. Laitan silloin sen päivämäärän, joka on menossa sillä hetkellä, vaikka oltaisiin vain viisi minuuttia yli puolenyön. ;) Toisaalta aika oli mitä sopivin miettiä joululahjavalvojaisia – ihan totta – niitä olen puuhaamassa! Mutta siitä asiasta toiste.

Nyt olen lähdössä kaupungille. Pitää viedä iso kassillinen huushollin poistotavaraa Fidan kirpparille. Sitten käyn syömässä päivän keiton tutussa ruokapaikassa Harlekiinissa. Käväisen kenties kurkkaamassa suutarin kirjojen kierrätyshyllyn Kampissa ja teen pienen kierroksen Stockalla ja ehkä myös käsityöläisten tavaratalossa, Bockin talossa.
Illalla on pyykkitupa, joten eipä nyt muuta kuin MUKAVAA LAUANTAITA KAIKILLE!

Ajatelkaa: 79 päivää jouluun!

La 8.10.2011

Christmas countdown banner
Huom! Päivittyvä kuva!
Taas päiviteltiin Minnan kanssa kaupallista maailmaa! Kun keäloma on parhaimmillaan, näyteikkunat alkavat notkua syksyvaatteita, koulujen alkamista, vihkoja, kyniä ja reppuja.

No, pitäisihän minun tietää. Olin mainosalalla pitkään valmistuttuani Atskista. Minulla oli oma mainostoimistokin. Ennen 90-luvun suurta lamaa, joka sulki Helsingissä jopa joidenkin katujen kaikki liikkeet. Mutta kyllä joululehtien ilmestyminen kauppojen hyllyille on aina selkeä muistutus ajan nopeasta kulusta. (Nyt niitä on ollut näkyvillä jo ainakin viikon verran jollei pitempäänkin.)

Lapsuudessani ja kouluvuosina aloin kerätä joululahjoja jo loppukesän alennusmyynneistä. Käsitöiden ja yleensä itse tehtyjen lahjojen ja joulukorttien tekeminen oli aloitettava riittävän ajoissa. Silloin oli heitä, joille halusi antaa lahjoja: isälle, äidille, pikkusiskolle. Myöhemmin miehelleni ja hänen sukulaisileen, tyttärelleni. Sitten äkkiä on enää pikkusisko, joka hänkin on jo kohta ylittämässä keski-ikää, vanhemmat ja tytär Taivaan kodissa, mies muuttunut X-kirjaimeksi.

Kuitenkin rakastan yhä joulua, minua ei haittaisi vaikka jouluhössötys alkaisi jo juhannuksesta! Siihenhän ei tarvitse mennä itse sen kummemmin mukaan kuin muuhunkaan kaupalliseen hulapaloohon. Ulkomaalaisille Suomi on eksoottinen joulumaa, missä joulupukki asuu Korvatunturilla. ;) Minä taas kaipaan joulun ajan hiljentymistä, rauhallisia lumisia maisemia maaseudulla.
Reilut kaksi kuukautta enää, ei kolmea kuukautta edes, jouluaattoon. Ihanaa, kohta on taas kesä!!!

Ensi viikolla kuitenkin on oppilaiden syysloma – se entisaikojen perunannostoloma – ja opettajien myös!
Christmas countdown banner
Huom! Päivittyvä kuva!

Elokuvaliput Metro-lehdestä :)

To 6.10.2011

Kuva: Metro lehti 27.9.2011, ©Marleena
Kun olen tässä viikon sisällä kirjoittanut kolme purnausta, täytyy laittaa jotain kivaakin taas vaihteeksi.
Muistatte se piikkikasvin, jonka sattumalta huomasin kadun varressa jokin aika sitten.
Laitoin blogiini siitä postauksen lauantaina 24.9.2011.
Lähetin silloin kuvan myös Metro-/Vartti-lehteen ja tiedättekös mitä! Se oli neljänneksi klikatuin viikonloppuna. Ottamani kuva oli kerännyt yli 4000 klikkausta, josta hyvästä minulle on tulossa elokuvaliput!

Eihän se kaktus ole, joku muu piikkinen kasvi, joka talveksi pitäisi kyllä tosiaan siirtää sisätiloihin!

Nyt en ole moneen päivään muistanut sitä käydä vilkaisemassa, joten täytyypä käväistä iltalenkillä siellä päin. Vieläköhän se on hengissä? Yöpakkasia ei tietääkseni ole Hesassa vielä ollut, vaikka vain 2–3 asteen öitä on ollutkin.

EDIT: 13.10.2011
Muistaakseni maanantaina sain elokuvaliput, jotka ovat voimassa kokonaisen vuoden! Saa nähdä, minkä leffan käyn katsomassa jonkun ystäväni kanssa.
Tänään myös "kaktukseni" oli kadonnut! Joku, ehkä hän, joka sen istutti alkukesästä, pelasti sen yöpakkasilta! Se oli kaivettu ylös maasta ja viety pois. Ilta oli tosi kylmä. Laitoin iltalenkille jo talvitakin päälleni ja alle paksumman puseron. Silti oli kylmä! Pientä sateentihutustakin. Ei kuitenkaan pakkasta. Kylmä tuuli.

Viinapullollahan asiat hoidetaan?

To 6.10.2011
Kuva: WINESTATE

Löysin keskiviikkoiltana kadulta Applen kalliin älypuhelimen. Arvoltaan 500 – 700 euroa, jollei jopa enemmän. Mietin, miten löytäisin omistajan. Miten saisin puhelimen auki, jotta näkisin kenties jonkin numeron, mihin voisin soittaa. Jossain vaiheessa löytöpuhelin soikin. Langan päässä oli mies, joka etsi vaimonsa puhelinta. Puhelimen tuntomerkitkin hän osasi kertoa. Selvisi, että mies oli oikealla asialla ja puhelin aivan ilmeisesti oli hänen vaimonsa omaisuutta.
Vein sitten puhelimen heille sovittuun paikkaan kadulle. Autosta astui ulos nainen, jonka puhelin tuo löytämäni laite siis oli. Hän halusi antaa minulle löytöpalkkion, rahaa ei kuulemma ollut. Ei kai sitten miehelläkään siinä ohjaustangon puolella.
Ensin hän tarjosi minulle löytöpalkkioksi pussillista sieniä, joita en halunnut ottaa. Mielestäni sienet ovat kyseenalaista ruokaa sen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen: puoliintuminen vie 100 vuotta! Sitten nainen melkein väkisin työnsi käteeni punkkupullon, jonka hän kaivoi kassistaan. Sanoin, etten käytä alkoholia.
- Ota nyt vaan! nainen sanoi, - se on hyvää! hän jatkoi ja työnsi pullon käteeni. Sitten hän meni autoon sisälle, sulki oven ja he lähtivät. Olin kyllä aika hölmistynyt. Ja sitten suorastaan kiukkuinen. Minusta tuo kaikki oli aika loukkaavaa. Siksi nyt kirjoitankin tämän tekstin tähän blogiini.

Tyttäreni löysi toistakymmentä vuotta sitten puistosta puhelimen. Hän oli silloin jotain 8 - 9 vuotias ja elettiin vielä markka-aikaa. Löydöstä oltiin niin ilahtuneita, että tyttäreni sai löytöpalkkiona 100 markkaa.

Nyt tuon hienon puhelimen omistaja antoi minulle löytöpalkkioksi halvan punaviinipullon! Katsoin netistä sen arvon, 14 euroa! Enkä käytä alkoholia.  Ehkä se ei ole halpaa punaviiniä, en tiedä, kun en ole perehtynyt alkoholijuomiin. Mutta onhan se ikävä löytöpalkkio 500–700 euron älypuhelimesta! Ehkä olisin riemuissani, jos olisin puistosolisti.

Kuva: macmaa
Kun minua tämä nyt todella harmitti, katsoin oikein laillisen löytöpalkkion määrän lakimiesten sivulta:
Löytäjällä on oikeus 10 prosentin löytöpalkkioon. Löytöpalkkion suuruus on aina vähintään neljä euroa. Omistaja saa tavaransa takaisin vasta sitten, kun hän on maksanut tämän palkkion. Omistajan on korvattava myös löytäjälle löydön aiheuttamat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. 
Suoraan sanoen olisin ottanut mieluummin vaikka tuon minimin 4 euroa, kun nainen halusi minut jotenkin palkita, kuin punkkupullon, vaikka oikeuden mukaan minulla olisi ollut oikeus saada 50-70 euroa! En esittänyt mitään löytöpalkkiovaatimusta, mutta kyllä tuo tapahtuma sotki aika lailla iltaani, siksi asia ottaa niin päähän. Nimittäin eräs ystäväni suorastaan suuttui, kun lähdin kesken hänen vierailunsa viemään tuota puhelinta. Jos olisin arvannut, että niin kävisi, en olisi ensinnäkään vastannut tuon vieraan puhelimen soimiseen juuri silloin, saati lähtenyt sitä heti kohta viemään!

Onneksi on blogistania, johon voi joskus laittaa purnauksia ja valituksiakin! Koittakaa kestää, ystävät! Tämä helpotti jo kummasti! LOL
Ehkä teko ei ollut niin paha kuin tarkoitus. Tai päinvastoin. ;)

Yhteistä on köyhän omaisuus?

To 6.10.2011

Keskiviikkoaamuna aivan naapurissa asuva ystäväni oli laittanut minua varten oveni taakse ruokakassin.
Meillä on tapana antaa ylimääräiset ruokamme toisillemme. Kun tuntuu siltä, että kaapissa on liikaa safkaa, jonka viimeinen käyttöpäivä on jo käsillä, annamme niitä ystävillemme. Toisinaan saan vielä seurakunnasta leipäkassin mukaani, toisinaan jollain saunareissulla saa kaikenlaista. Olen edelleen asuntolainavelkainen ja lisäksi vuokrani on noin 774 euroa, joten senttejä on venytettävä. Ruokakassikin siis aina kelpaa, jos tarjotaan jossain. Hurstin jonoihin en onneksi ole vielä joutunut. Nykyisin kuitenkin monessa muussakin paikassa jaetaan elintarvikkeita, sillä Suomessa tosiaan ruoka on hyvin kallista ja vuokrat hulppeita varsinkin Helsingissä. Melkein järjestö kuin järjestö ja yhteisö kuin yhteisö on ruvennut jakamaan ruokaa. Mikä on hieno asia.

Sitten siitä ruokakassista. Ystäväni, joka asuu seinän takana naapurissa, jätti oveni taakse ruokakassin, koska oli saanut jostain tosi paljon kaikenlaista, joissa oli viimeinen käyttöpäivä aivan tuossa tuokiossa. Hän sanoi, ettei yksinään olisi niitä kaikkia jaksanut pistellä poskeensa. Päivällä hänellä oli kiire jonnekin ja hän ajatteli minun jo menneen töihin, joten hän laittoi kassin vain oveni taakse ja pisti tekstiviestin asiasta minulle. Kassi odottelisi minua siellä, kun tulen töistä.

Vaan eipä odotellut. Asun kadulta katsoen viidennessä kerroksessa ja kaikki talossamme käyttävät yleensä hissiä. Varsinkin kuudennen ja seitsemännen kerroksen ihmiset, joista osa on huonojalkaisia. Seinänaapurini lisäksi kerroksessamme asuu vain toinen ystäväni.
Tänään oli päivä, jolloin siivoojan on tapana käydä rapussa. Epäilyni kohdistuivat tietysti häneen. Siivoojia on ainakin kaksi. Siivoojiakaan en haluaisi epäillä, vaikka toinen siivoojista olikin joskus vuosi sitten jonkin aikaa poissa, koska oli joutunut vankilaan. Mistä syystä, sitä en tiedä. Olisin halunnut kysyä jommalta kummalta, tiesivätkö he jotain tuosta kassista, mutta en nähnyt kumpaakaan missään. Meillä on alaovi aina lukossa ja sisään pääsee summerin avauksella tai omilla avaimilla. Mukana voi tietysti joskus livahtaa kuka vain. Postikin on tietysti käynyt. Ja voihan olla, että joku satunnainen kävijä on nähnyt kassin ja ottanut sen mukaansa, koska ystäväni ei ollut laittanut siihen nimilappua. Harmiteltuani aikani asia on onneksi alkanut jo hiukan huvittaa minua: Joku, joka on tarvinnut ruokaa, on sen ottanut! Lienee tarpeeseensa vienyt! Ja minulla on kyllä ollut ihan riittävästi syötävää, joten en olisi sitä itse tarvinnut, vaan kassin sisällöstä suurin osa tai jopa kaikki olisi varmasti lähtenyt eteenpäin illalla henkilölle, jonka tiedän olevan tosi tiukoilla.
Kuva: ClipArt

Tähän samaan syssyyn jatkan vielä jotain heistä, jotka omivat toisten omaa maaseudulla. Siellä, minne toivon mukaan pääsen pian muuttamaan. Sieltä on varastettu kaikenlaista, mikä irti lähtee. Lämpömittari ulko-oven vierestä. (ei kovin arvokas) Kukkalaatikot pihalta, kaksi isoa tummanvihteiksi maalattua jaloilla seisovaa. Viety kukkineen ja multineen!!! (ei nyt kovin merkittävän arvokkaita) Asiaan on tarvittu kuitenkin traktorin peräkärry tai kuorma-auto, koska kukkalaatikot olivat ainakin reippaasti yli metrin mittaisia ja ainakin puolimetriä leveitä. Kun ne vielä olivat täynnä multaa, niin niiden nosteleminenkin on vaatinut voimia. Myös puunvärinen pienehkö jaloilla varustettu kukkalaatikko kukkineen ja multineen on kelvannut jollekin. Sekin oli ainakin puolimetriä kertaa puolimetriä kanttiinsa. (no, ei sekään kauhean arvokas ollut) Maalla pärjää kyllä ilman kukkalaatikoita, joten en ole asiaa pahemmin harmitellut, lähinnä ihmetellyt vain.
Sitten vaalearuskea isohko muovisaavi on räystään alta kelvannut jollekulle, samoin toisen räystään alle laitettu iso sininen muovitynnyri, josta ei oltu vielä ehditty leikata yläosaa edes pois! (no, eivät nämäkään kovin arvokkaita olleet) Sitten vihreää muoviaitaverkkoa joku viiden metrin pätkä talon sivulta ja samaa verkkoa omenapuun ympäriltä. Olin laittanut sen omenapuun suojaksi jänöjusseja vastaan. Oli ollut sen verran kiire, että olin laittanut verkon useampana kierteenä leikkaamatta sopivan kokoista pätkää, jolloin se oli vahvempana ympyränä rungon juurella rullalla. (verkkojen häviäminen kyllä harmittaa hieman)
Vaan tikapuut, pitkät alumiiniset tikapuut, jotka ylettyvät kaksikerroksisen talon katolle, maksavatkin aika paljon, katosivat jonkun voron mukaan. Ei niitä pysty viemään kuin kuorma-autolla tai porukalla kantaen. Seinän vierustalla olleet lyhyemmät alumiinitikkaat, nekin aika pitkät, koska toimivat yläkerran makuuhuoneen palotikkaina, hävisivät kerran myös. Ne ovat jo aika arvokkaita.
Valitettavasti maaseutukotini sijaitsee paikkakunnalla, josta on olemassa oikein varkaisiin liittyvä  sanonta, samaan tapaan kuin Laihia on kuuluisa saituudestaan... Helsingin tilanteenhan kaikki tietävät. Esimerkiksi eräältä ystävältäni on varastettu pyörä ainakin kolmena vuonna peräjälkeen.

Retiisien ym. muiden salaattiainesten napostelusta

Ke 5.10.2011
Silloin tällöin ostan kaupasta nipun retiisejä, jotka napostelen sellaisenaan. =D

Kuva: LifeLike
Odotan innolla aikaa, jolloin pääsen muuttamaan maalle ja voin alkaa rakentaa omaa puutarhaa. Kaupasta saa yleensä vain yhdenlaisia retiisejä, semmoisia punaisia, joissa on pieni violettiin vivahtava värisävy. Semmoisia kuin tässä ylläolevassa kuvassa on alhaalla äärimmäisenä oikealla. Mutta oikeasti retiisejäkin on olemassa useamman värisinä!
Kyllähän retiisejä voisi kasvattaa isossa kukkaruukussakin kaiketi, kuten joskus kokeilin kasvattaa perunoita parvekkeella ämpärissä. Nykyisin en kerkiä/viitsi. ;)

Retiisit maistuvat hiukan kirpeiltä ja ovat ihan terveellisiä. Niissä on mm. alfalinoleenihappoa, joka on tärkeää elimistölle. Retiisissä on myös kaliumia. Alfalinoleenihappoa saa kyllä myös kahdesta ruokalusikallisesta kylmäpuristettua rypsiöljyä päivittäisen määrän. Öljy ei tietenkään saa olla vanhaa. :) Alfalinoleenihappo on omega-3-rasvahappo ja ihmiselle elintärkeä. Kyseistä alfalinoleenihappoa saa myös saksanpähkinöistä ja kokonaisista pellavansiemenistä, joissa kyseinen öljy ei samalla tavalla härskiinnykään kuin pullotettuna tuotteena.

Olen nykyisin laiska tekemään salaatteja, joten retiisien ja porkkanoiden napostelu on minulle hyvä vaihtoehto, samoin kuin muidenkin salaatteihin yleensä laitettavien ainesosien napostelu sellaisenaan tai ruisleivän päällä. Erityisesti tykkään mansikoista tai banaanisiivuista ruisleivän päällä! ;) Jopa kurkkua popsin joskus pitkän pötkön sellaisenaan. Tykkään myös ruohosipulista. Leikkelen sitä silpuksi ruisleivän päälle ja välillä valkosipulin suikaleita. Sopiva sipaisu voita ensin, niin kaikki ainekset pysyvät hyvin leivän päällä. Valkosipuli on sen verran väkevää, että laitan sen pieninä suikaleina kahden leipäsiivun väliin, silloin suuta ei polta. :)

Aina, kun ei tarvitse laittaa kenellekään muulle ruokaa, tämä systeemi on hyvä vaihtoehto. Säästää aikaa ja on terveellistä.

Purnauksen pulinaa

La 1.10.2011
Kuva: ClipArt


Ihan pakko hiukan purnatakin, vaikka olenkin ollut suht tyytyväinen Bloggeriin. Nyt eilen illalla menin jotenkin enempiä ajattelematta (väsyneenä) klikkaamaan jotain tyrkyllä ollutta uutuutta Bloggerissa. Vaan en halunnut sitten kuitenkaan sellaista uutuutta sivuni ulkoasuksi.  Siitä puuttui helppo muokkausmahdollisuus ja kaikki muukin tärkeä. Sitä olisi sitten pitänyt taas hienosäätää kenties vaikka kuinka paljon?


Menin siis retkuun, kun ajattelin, että kiva kokeilla, miltä uutuus näyttää!

Vaan paluumahdollisuutta entiseen ei ollutkaan! Olin joitakin aikoja sitten löytänyt sivuille ihan mukavan näköisen ilmiasun !!! ja VOI, nyt oli koko hienosäätö otettava uusiksi. UHHH!

Ajanhaaskausta! TURHAA TYÖTÄ! ARRRGG!!!!!!

Bloggerissa pitäisi kyllä olla mahdollisuus palata entiseen. Siis kaksi nappia:
1) KOKEILE UUTUUTTA


Ja jos se ei ole mieluinen:


2) PALAUTA ENTINEN
Kuva: ClipArt

Mikähän nyt on muotia?

Pe 30.9.2011

Kuva 1
Mietittiin Minna-ystäväni kanssa nykyhetken muotia.  Hän oli aivan ymmällään nykyisestä vaatetarjonnasta. "Ruskeaa ym... semmoista, mitä joku aika sitten kukaan ei olisi suostunut pistämään päällensä!" kommentoi Anne. Minusta tässä nykymuodissa on paljon piirteitä seitkytluvusta... Silloin elettiin värikylläistä aikaa. Viime vuosina on ollut mustaa, valkoista, pinkkiä ja selkeitä värejä. Tämä syksy näyttää räjäyttävän koko väripaletin.

Mennäänpä katsomaan erästä muotinäytöstä: Gudrun Sjödenin 35-vuotisjuhlanäytös!
Poimin sieltä muutaman irrallisen kuvan tähän:

Kuva 1: Muotiin ovat siis myssyjen sijaan tulleet hatut. Tosin muotinäytöksien tapaan tämä esimerkki on hyvin liioiteltu! =D
Kuva 2

Kuva 2: Kaikenlaiset keinoturkikset ja oikeatkin turkikset. (varokaa kettutyttöjä!) Tässä tosin turkiksia ei ole kuin nimeksi!

Kuva 3: Suuret helmet ja helminauhat

Kuva 4: kaulan ympäri kiedotut valtavat huivit. Vielä suuremmat ja täysin kaulan ympäri kiedotut valtavat puuhkamaiset huivit.

Kuva 5: Tämä kuva on aika hauska! Vai mitä?

Kuva 3

Kuva 5

Eikös vaan värit ole kuin 60 – 70 -luvulta?!

Muotinäytökset ovat tietysti ihan oma lukunsa. Mutta kyllä ne antavat aika paljon suuntaa. Jokainen tietysti pukeutuu niin kuin haluaa (ja rahat riittävä), eikös vain!
Jonkun mielestä esimerkiksi juuri tämän muotinäytöksen asut ovat ihania, toinen voi pitää niitä liian boheemeina.

Selkeästi juuri tällä hetkellä tarjolla on suuria puuhkamaisia kaulahuiveja, suuria helminauhoja ja hattuja.

Kuva 4