Valmisruokaa, ihanaa!

Pe 30.12.2011
Joulunaikainen ovikoristeeni ulko-ovessa. Kuva © Marleena

Olen nyt kaksi viikkoa putkeen ollut flunssainen. Tänään kävin pitkästä aikaa itse kaupassa, ennen joulua kävin myös kerran, muuten ystäväni K on käynyt tuomassa minulle syötävää pari kertaa tänä aikana. Olen vielä hiukan nuhainen, mutta muuten alan olla kunnossa. Saa nähdä, miten käy huomisen, kun minun pitäisi ystäväni T:n kanssa mennä uudenvuoden vastaanottajaisiin Senaatintorille.

Naapurini minulle laittama lahja roikkui
ovessani monta päivää, kun en ole käynyt ulkona.
Hän  oli kyllä laittanut minulle asiasta tekstiviestin.
Kiitos Minna!
Ihan tarkoituksella olenkin levännyt. Varmaan olisin saanut antibioottikuurin lääkäriltä, jos olisin silloin joulun alla mennyt terveysasemalle. Olen kuitenkin iloinen, jos nyt onnistuin vättämään antibioottikuurin ja tämä nuhakin tästä menee kunnolla ohi.

Koulut alkavat vasta loppiaisen jälkeen, joten ehkä tässä jotain saa vielä kotonakin tehtyä ennen töihin menoa.

Postikortti

Olen syönyt pari viikkoa vähän mitä sattuu ja karppauskin on ollut tauolla, kun murkinointi on ollut lähinnä voileipien syömistä. Olen jopa pistellyt joulun aikoihin litran nougat-jäätelöä poskeeni. Kilon verran olen kuitenkin saanut pois, vaikka voileipää olenkin syönyt tämän kuluneen kahden viikon aikana joka päivä. Tänään olisin kyllä ostanut kokojyväruislimpun, mutta ne olivat kaupasta loppuneet, niin että ostin sitten neljä croisanttia, mikä edelleenkään ei ole hyväksi karppaukselleni.

Ostin tänään mm. tämän ihanan "valmisruoka-annoksen", kreikkalaisen salaatin:


Sairaana ollessani kaipasin kunnon salaattia, mutta minulle kaupassa käynyttä ystävääni en voinut pyytää mitään salaattiannosta hakemaan, koska se olisi pitänyt käydä ostamassa kauempaa kuin kaksi lähikauppaamme ovat. Ehkä noissa lähikaupoissa olisi jotain salaattiannoksiakin ollut, mutta hinnaltaan ne ovat melkein kaksinkertaiset verrattuna sen kaupan hintoihin, mistä yleensä ostan salaatin. Toisaalta tämä ystäväni ei myöskään pahemmin arvosta salaattiannoksia. :)

Mustista oliiveista en tosin erityisemmin pidä. Ne ovat vihreitä oliiveja, jotka on käsitelty minulle täysin mystisellä tavalla niin, että ne ovat muuttuneet mustiksi. Muuten tämä kreikkalainen salaatti on todella hyvää ja pienet tomaatit uskomattoman maukkaita verrattuna moniin isompiin vetisiin tomaatteihin, jotka eivät tosiaan maistu oikein miltään.

Kuva © Marleena
Olen iloinen, ettei minulla ollut kotona flunssaa potiessani kuin pikkuisen tummaa suklaata. Yleensä joulun aikoihin on lähes aina ollut suklaarasioita paikat väärällään. Se kun on tavallisimpia pikkujoulu- ja joululahjoja aikuisille ystäville. Tänään kuitenkin sorruin ostamaan levyn mielisuklaatani, Ritterin nougat:ta ja söinkin sen melkein kokonaan samantien. :)

Menin kauppaan vasta aika myöhään, joten leipätiskit olivat jo miltei tyhjiä ja eniten minua harmitti se, että normaalisti melkein neljän euron kilohintaiset israelilaiset avokadot olivat kaikki loppuneet ja paikalla oli vain kymmenkunta tyhjää laatikkoa!!! Eikä ihme, sillä avokadot oli myyty 50 %:n alennuksella eli alle kahdella eurolla kilo.

Upeaa uudenvuoden aattoa teille kaikille! Eläkeettähän ihmisiksi! ;D

Uusi pääkuva

Uudenvuoden aatonaatto 30.12.2011

Uudistin hieman blogini ulkoasua. Vaihtelu virkistää. Nämä vaaleanpunaiset ruusut kukkivat täysillä vielä marraskuussa 2011 Vuosaaressa. Kuva on otettu 8.11.2011.

Kuva: © Marleena
Tämä aikaisempi pääkuvassa ollut ruusu kukki kesällä 2011:

Kuva: © Marleena
Kyllästyin jo tähän punaiseen ruusuun. ;). Kummasta pidät enemmän? Olisiko pitänyt säilyttää tämä kesäkuva?

Olavi Syväntö: Pakanain ajat täyttyvät 2017

To 29.12.2011

Vuosi vaihtuu pian. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Tässä videossa Olavi Syväntö kertoo jotain tulevaisuuteen liittyvää:


Joululahjoja

Ke 28.12.2011

Joulu on lahjojen aikaa. Tänä vuonna sain hienoja lahjoja:

Kuva: © Marleena
Uudet mustat nahkanilkkurit. Sopivasti korkoa: ei liikaa eikä liian vähän. Ja kävelylenkeille tarrakiinnityksellä uudet Eccot:
Kuva: © Marleena
Näyttävät tosin hieman kömpelöiltä, mutta ovat tosi hyvät jalassa pitkisten kanssa.
Kävin valitsemassa kengät itse ja päädyin mustiin. Oikeastaan rahaa oli vain yksiin kenkiin eli max 150 euroa, mutta sain nilkkurit 64 eurolla, jäännöspari. Kauppias sanoi, että harvalle mahtuvat 37-numeroiset, joten minulla oli onnea. Eccoihinkin jäi vielä rahaa, ne maksoivat 75 euroa.

Sitten sain taskukalenterin, viininpunaista nahkaa. Minulle tuli nimipäivälahjana Kotiliesi tämän vuoden loppuun ja kalenterin sain sen vuoksi. Vaikka kalenteri tuli Kotilieden kylkiäisenä, niin lahja se on ja tuli sopivasti juuri jouluksi.
Ja lisäksi sain vielä lehden vuosikerran. Oikeastaan voitin tuon lehden jostain kilpailusta, mutta kun tammikuun numero tipahti postiluukusta juuri jouluksi, niin kyllä tuon palkinnon voi laskea mukaan joululahjoihin!

Kiitollisin mielin toivottelen hyviä välipäiviä kaikille!

PS. Eilen oli muuten Helsingissä lämmintä: Kaisaniemessä mitattiin 9,9 plusastetta! Siis noin +10 astetta! Tänään on ollut jo melkein nollassa ja ehkä asteen verran pakkastakin.

Vaarallisia tulileikkejä lapsityövoimalla Narinkkatorilla

Ti 27.12.2011

Perjantaina 16.12.2011, kun osuimme K:n kanssa Narinkkatorile lapsille järjestetyille messuille, ällistyin kovin tästä siellä esitetystä ohjelmanumerosta, joten säästin tämän erilliseen postaukseen, vaikka muuten kirjoitinkin kuvien kanssa jo noista messuista torstaina 22.12.2011
Jouluista markkinatouhua.
http://arjenaarteita.blogspot.com/2011/12/jouluista-markkinahulinaa.html


Vierasmaalaisen näköinen ryhmä (ainakin aikuiset eivät näyttäneet suomalaisilta) esiintyi näyttävällä tuliohjelmalla kuuden aikoihin illalla Narinkkatorin messuilla ja esiintyjien joukossa oli kaksi lasta, jotka vaikuttivat alle kymmenvuotiailta, alaikäisiä lapset olivat joka tapauksessa.

Maassa oli ilmeisesti kaasuputkia, joissa oli aukkoja, joissa paloi tuli. Yksi miehistä rummutti ja pari miestä heilui tulipuikkojen kanssa. Myös lapsilla oli käsissään vastaavat tulipuikot tai tulisoihdut. Tuli oli aitoa ja näytti pimeässä hyvinkin jännittävältä.

Kuvat: ©Marleena
Meteli ja sähinä oli valtava. Ei siinä mitään, mutta nuo pienet lapset hyppivät noiden tulipisteiden keskellä heilutellen käsissään tulisoihtujaan. Heidän vaatetuksensa näytti olevan normaaleja lasten vaatteita. Siis keinokuituja, jotka lehahtavat täyteen liekkiin samantien, jos tuli koskettaa niitä. Entä jos lapset olisivat putkien yli hyppiessään kompastuneet ja kaatuneet tuleen? Katsojien joukossa oli paljon lapsia. Minusta tuollainen tulella leikkiminen ei ole lasten puuhaa, eikä anna hyvää esimerkkiä katseleville lapsille. En sanoisi mitään, jos kaikki esiintyjät olisivat olleet aikuisia. Onko luvallista käyttää lapsia tämmöisessä esityksessä? He olivat täydessä työssä ja vaarallisessa työssä kaiken lisäksi.

Luulisi jo, että Suomen lainsäädäntö puuttuisi tällaiseen lasten käyttämiseen tämän tapaisissa esityksissä. Olivatko edes varotoimenpiteet ryhmällä hallussa? Entä jos jotain olisi sattunut?

Flunssaisia ajatuksia Ylestä ja elämästä ;)

Kuva:© Marleena
Maanantai tapaninpäivä 26.12.2011

Niin se meni sitten taas kerran joulukin. Kuvittelin jopa paranevani flunssasata jouluksi, kun aloitin sairastelun ajoissa eli viikkoa ennen jouluaattoa, vaan eipä vain. Aatonaattona kävin sentään kaupassa hakemassa jotain muonaa. Ehkä olisi pitänyt raahautua terveysasemalle, mutten jaksanut.

Vietinkin sitten koko joulun Heli Laaksosen ohjeitten tapaan Joulupatjalla:



                                                                     JOULUPATJA

eli ohje kummottos viätetä hiano joulu

1. Raahata parisänkyn patja huusholli suurimma huane lattial.
2. Kasata patjan pääl paketei, tyynyi, kirjoi, kaukosäätimi ja hyvä ruakka.
3. Laiteta ovi hualellisest lukku ja puhelimet piironki alalaatikko.
4. Ruveta lojuma patjal lempi-ihmiste ja –eläinten kans.
5. Maata, syärä ja hihitetä 3-7 vuarokaut. Nousemine ja murhettumine
on kiället.
6. Nousta virkusenas ylös kohre uut vuat.

-Heli Laaksonen-

Tosin tarkemmin sanottuna omassa petissäni omalla patjalla seuranani tosin vain lempieläimeni Mikku-kissa, ei kaukosäädintä (koska minulla ei täällä kaupungissa ole televisiota), ei kirjojakaan (lukuhaluton olo). Ovi kyllä lukossa, siis ulko-ovi kuten yleensäkin, puhelin melkein koko ajan äänettämällä, jonkin verran ruokaa, tyynyjä ja läppäri.

Yskiskellen soitin pari pakollista puhelua. Erehdyin vielä unenpöpperössä vastaamaan yhden kaukaisen ystävän puheluun ennen kuin älysin laittaa kännykän äänettömälle. Tämä ystäväni oli ääneni vuoksi ehdottomasti sitä mieltä, että minun pitäisi heti lähteä lääkäriin, sillä hän arvioi minulla olevan vähintään keuhkoputkentulehduksen (ja keuhkokuume tulossa). Oman arvioni mukaan en jaksanut suorittaa kyseistä operaatiota jouluaattona, joten siirsin asian pyhien jälkeiseen aikaan. Eli jos huomennakin olen omasta mielestäni lääkäriä vaille, niin sinne sitten. Kaupassa on ainakin pakko käydä, kun muonavarasto sisältää enää suunnilleen sen, mitä kuvassa näkyy. Siis mustaviinimarjamehua, piparkakkuja ja flunssalääkettä.

TV-sarjasta Ylpeys ja ennakkoluulo
Enimmäkseen kyllä olen vain nukkunut. Kuumetta en ole viitsinyt mitata. Yle Areenasta katsoin sentään koko kuuden jakson sarjan Jane Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo. Kolme ensimmäistä jaksoa olivat tylsiä, pelkkää tyhjänpäiväistä ylellistä joutavuutta ja säätyläisten joutenoloa, kolmessa viimeisessä jaksossa oli jotain kiinnostavaakin. Toinen päähenkilöistä oli näyttelijä Colin Firth, josta pidin erityisesti elokuvassa Kuninkaan puhe. Naispääosan esittäjän kestohymy kolmessa ensimmäisessä sarjassa alkoi kyllä jo kyllästyttää, vaikka Jennifer Ehle osaa näytelläkin. Kannattaa katsoa, jos Jane Austen kiinnostaa. Katseluaikaa on vielä 5 vuorokautta: http://yle.fi/ohjelmat/432558

Täältä voi lukea kyseisestä sarjasta lisää: http://saraseeeni.blogspot.com/2010/01/ylpeys-ja-ennakkoluulo.html
Jonkinlaisina sarjoina tai elokuvasovituksina olen tuon kirjan dramatisoinnin nähnyt monta kertaa, en kuitenkaan tätä tv-sarjaa, vaikka sekin on mennyt televisiossa jo aikaisemmin. 

Tuotanto: BBC
O: Simon Langton
N: Jennifer Ehle, Colin Firth, Adrian Lukis, Alison Steadman, Benjamin Whitrow, Susannah Harker, Julia Sawalha, Lucy Briers, Polly Maberly, Crispin Bonham-Carte, Anna Chancellor.
http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/ylpeys-ja-ennakkoluulo

Minullahan ei ole televisiota ja Yle Arenastakaan en ole oikeastaan mitään katsellut ennen kuin nyt kuluvana syksynä jotain joskus. No, lupamaksukin räpsähtää veroina kaikille Suomen kansalaisille vuonna 2013, joten voin jo siis hyvällä omallatunnolla sitten katsella tietokoneenkin kautta tv-ohjelmia niin paljon kuin huvittaa (yleensä se on ollut noin kerran kuukaudessa), koska tuskin vuonna 2013 katson sen enempää. Jos mietin tämän vuoden katselujani, niin olen kaiketi katsonut yhden ohjelman tai 1,5 ohjelmaa korkeintaan kuukautta kohti kuluneena vuonna.


http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1461201/yle-vero-sai-hyvaksynnan---voimaan-2013
En olisi tarvinnut tv:tä, koska nykyisin saa elokuvan kuin elokuvan ostaa dvd:nä, melko pian uudetkin. Ja elokuvateatterissakin on välillä mukava käydä. En välitä uutisista, en säätiedotuksista, en dokumenteista, joten olisin mieluummin nähnyt, että Yle Areenakin olisi muuttunut maksulliseksi ja jos olisin sitten halunnut sitä käyttää, olisin maksanut siitä. Valvonta ei olisi ollut vaikeaa, jos olisi otettu maksullinen kanava-systeemi käyttöön Yle-ohjelmissakin.

Mielestäni on väärin, että jokainen maksaa ylemaksun, vaikka se on muka porrastettu tulojen mukaiseksi. Siis perhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä ja tienaavat tuon vaaditun 20 000 vuodessa, maksavat kumpikin täyden 140 euroa ja jos vielä joku lapsistakin asuu vielä samassa kodissa ja tienaa saman verran, niin häneltäkin menee tuo 140 euroa veroina.

En usko, että pakollinen ylevero lisää omaa TV-katseluani erityisemmin. Ehkä kuitenkin alan taas katsoa Sydämen asialla -sarjaa silloin tällöin (kun kerran on pakko maksaakin). Se meni usein juuri siihen aikaan, kun odottelimme tytön kanssa eristyshuoneessa hänen hoitojensa alkamista. Sairaalassa ei ollut muuta tekemistä, siis minulla, odotellessani tyttöä, kuin katsella TV:tä. Ei niissä paineissa mitään järkevää jaksanut tehdä, ei edes lukea kirjoja. Korkeintaan ratkoin sudokuja.

TV-katselu ei kuitenkaan kauheasti kiinnosta, joten tuntuu kummalliselta, että se on nyt tavallaan pakollista, koska siitä joutuu maksamaan. Ylimääräinen korvamerkitty vero. Ei luulisi olevan vapaan maan touhuja. Maksamme tosin teitten kunnossapidosta, koululaitoksen ylläpidosta jne. Mutta ne sisältyvät maksamiimme veroihin. Nyt tulee lisäveroa useimmille toistasataa euroa! Se on kova veronkorotus useimmille (ainakin minulle ja varsinkin, kun on maksettava asiasta, jota en lainkaan tarvitse ).
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/12/1461201/yle-vero-sai-hyvaksynnan---voimaan-2013

Mihin Yle tarvitsee noin paljon rahaa? TV:n tullessa Suomeen 1950-luvulla ei ollut kuin yksi kanava ja henkilökuntaakin hieman vähemmän. Mitä Suomi tekee valtaisalla Ylellä? Mitä teemme lukuisilla TV-kanavilla? Miksi pitää olla kaikkien YLE? Laatu ylös, ylimääräiset porukat ulos!

"Yle-verolla on tarkoitus kerätä vuonna 2013 Ylelle yksityisiltä henkilöiltä 480 miljoonaa euroa ja yrityksiltä 22 miljoonaa euroa, eli yhteensä 502 miljoonaa euroa."
(MTV3)

JOS KAIKKIEN PITÄÄ MAKSAA, MAKSAKOOT SITTEN SUURITULOISET ENEMMÄN!  Mutta ei kyllä tämän taulukon mukaan siltä näytä. :)

Suloista joulua kaikille!

Perjantaina jouluaatonaattona 23.12.2011
Kuva: © Marleena

Me käymme joulun viettohon (Sävel Hans Turunen, sanat Mauno Isola)

Me käymme joulun viettohon taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme me hopein, kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen, mi taivaisen tuo kirkkauden?

Me käymme joulun viettohon niin maisin miettehin, 
nuo rikkaan täyttää aatokset, ja mielen köyhänkin: 
Suun ruoka, juoma, meno muu. Laps’ hankeen hukkuu, unhoittuu.

Turhuuden turhuus kaikki on, niin turhaa touhu tää;
me kylmin käymme sydämin, laps’ sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat, laps’ tyhjät kätes ihanat.

Oi ystävät, jos myöskin me kuin tietäjämme nuo,
veisimme kullan, mirhamin tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille joulu maallinen ois alku joulun taivaisen.

Ihanaa Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa!

Jouluista markkinahulinaa

To 22.12.2011
Viime viikonloppuna perjantaina 16.12.2011 töitten jälkeen kävimme K:n kanssa Narinkkatorilla, jossa oli menossa lapsille tarkoitettua markkinahulinaa. Sinnittelin alkavan flunssan tuntemuksissa, mutta jaksoin sentään kierrellä vähän aikaa. Söimme kanelilla maustettua joulupuuroa ja käväisimme vielä pitsa- ja Coca cola -maistiaisillakin Kampin ostoskeskuksessa. Paljon oli ihmisiä liikkeellä näissäkin tapahtumissa.

Kuva: © Marleena
Karusellissakin pikkuväki pääsi pyörimään:
Kuva: © Marleena
Muitakin ajoneuvoja oli tarjolla:
Kuva: © Marleena
 Tai sitten saattoi mennä vaikka äidin kanssa karuselliin:
Kuva: © Marleena
Kuva: © Marleena
Onginta on kivaa! Monenlaista mukavaa puuhaa oli pikkuväelle tarjolla koko viikonlopun ajan.

Kuva: © Marleena
Ilmapallohattujen valmistajakin oli paikalla. Komeita hattuja vai mitä?!

Kuva: © Marleena
Kuva: © Marleena
Ja sitten vaikka iskän kanssa kuvaan!
Kuva: © Marleena
Ja yksi tärkeä henkilökin oli jännää tavata:
Kuva: © Marleena
Ja ketäs muita siellä olikaan? Ilmeisesti vaikka ketä!
Kuva: © Marleena
Kuva: © Marleena
Kuva: © Marleena
Kuva: © Marleena
Kuva: © Marleena
Paikalla tuntui olevan vaikka mitä tuttuja hahmoja poikineen... Tätä hahmoa sai vähän pyöritelläkin:
Kuva: © Marleena
Tämä hahmo taas taitaa pyöritellä monia, jopa viikoittain...
Kuva: © Marleena
EDIT: Jatkuu täällä
http://arjenaarteita.blogspot.com/2011/12/vaarallisen-nakoisia-tulileikkeja.html

Ehdotuksia Helsingille, maailman designpääkaupungille 2012

Ti 20.12.2011

Kuva: Kaarina Kaikkosen taidetta Elämänpolkuja - Life Paths kesällä Helsingissä 2011, © Marleena
"Kansainvälinen muotoilujärjestö Icsid (The International Council of Societies of Industrial Design) julkisti valinnan 25. marraskuuta 2009 Singaporessa. Asema myönnetään joka toinen vuosi vain yhdelle kaupungille maailmassa."(kursivointi minun)
Jaa että mikä julkisti minkä?
Valtioneuvoston periaatepäätös valtion osallistumisesta maailman designpääkaupunki (World Design Capital) 2012 -hankkeeseen 24.9.2010:
"Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien kanssa valittu maailman designpääkaupungiksi (World Design Capital) vuonna 2012."
"Nimitystä tavoitteli yli 30 kaupunkia." 
Mikä on Kansainvälinen muotoilujärjestö Icsid (The International Council of Societies of Industrial Design)?Katso linkki:
http://www.wearehelsinki.fi/fi/tag/icsid-international-council-of-societies-of-industrial-design

Mikä on designpääkaupunki?
"Helsinki on yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien kanssa valittu maailman designpääkaupungiksi (World Design Capital) vuonna 2012. Kansainvälinen muotoilujärjestö Icsid (The International Council of Societies of Industrial Design) julkisti valinnan 25. marraskuuta 2009 Singaporessa. Asema myönnetään joka toinen vuosi vain yhdelle kaupungille maailmassa." (kursivointi minun!)
Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti ovat siis yksi kaupunki maailmassa?

Kuva: Koneromantiikkaa arjessa: Helsingin metro, © Marleena
Vuosia sitten olin töissä Pohjois-Suomessa yhdessä erämaakoulussa Ranualla (oppilaita silloin kai lähemmäs 500), kunnan kaiketi ainoa yläaste, jonne oppilaat tulivat tai tuotiin jopa 60 km takaa, jollei kauempaakin. Silloin tuo paikkakunta oli nimetty Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Asukkaita oli kunnassa noin yksi per kilometri eikä se ollut kaupunki-nimikkeellä varustettu kunta. Nimitys herätti ihmetystä tai ainakin minä ihmettelin, mutta ehkä taustalla oli raha, jota nimitys tuotti tai maine tai näkyvyys mediassa tai turistivirtojen ohjautuminen tms. 

Raha ainakin on reippaasti mukana ensivuoden designpääkaupunkihankkeessa, 15 miljoonaa euroa!
"Hankkeen hakemuksen laaja-alaiseen valmistelutyöhön osallistuivat myös ministeriöt (opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö), korkeakoulut, muut oppilaitokset, muotoilualan järjestöt ja muut sidosryhmät. World Design Capital -hanke on kansallinen ja mahdollistaa muiden alueiden ja kaupunkien laajan osallistumisen."(kursivointi minun)
Ylläoleva teksti kertoo miksi mukana on muitakin kuin Helsinki (Katso kursivointi). Toiminta tukee mm. "Suomen maabrändin rakentamista". Mukana ovat: 

"Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön lisäksi ulkoasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat mukana hankkeen toteuttamisessa." 
http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=307272
Kuva: Kulttuuriratikan valoshow, välillä sinistä..., violettia... © Marleena
Kuva: Kulttuuriratikan valoshow, välillä punaista..., keltaista..., vihreää..., © Marleena

Nyt siis Helsinki, +Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti, on designpääkaupunki. Rahaa tähän toimintaan käytetään seuraavasti: 
"World Design Capital -hankehakemuksen mukaan hankkeen kokonaisrahoitus olisi 15 miljoonaan euroa, jonka kustannukset jaetaan kaupunkien, valtion ja muiden rahoittajien kesken siten, että kaupunkien osuus on 6 miljoonaa euroa, valtion 5 miljoonaa euroa ja muiden rahoittajien 4 miljoonaa euroa."
"Valtion tuen kokonaismäärä World Design Capital -hankkeelle on enintään 5 miljoonaa euroa edellyttäen, että kaupunkien rahoitusosuus on 6 miljoonaa euroa."
" ...työ- ja elinkeinoministeriön osuus on yhteensä kolme miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Hankkeen valtion rahoitus tulee kohdentumaan vuosille 2011 - 2012, sillä edellytyksellä, että eduskunta hyväksyy sille annetut talousarvioesitykset."
Kuva: Kaunista roskakorimuotoilua Helsingissä, © Marleena

Ja tässä tulee ehdotuksia, jos kaikkea rahaa ei vielä ole korvamerkitty:

Asia on mielestäni tosi hieno, koska kannatan taiteen ja kaiken luovuuden kannustusta. MUTTA!
Taas Helsinki laittaa osan, siis SUUREN osan Senaatintorin valoshowhun, mikä on mielestäni TUHLAUSTA! Kuluu sähköä ja kaikki on vain hetkellistä! vaikka pidettäisiinkin yllä esim. kuukauden ajan. 

Rahaa voisi käyttää pysyvämpiin ratkaisuihin: 

1) kaupungin slummimaisten alueiden kaunistamiseen

Betonia, harmaata betonia riittää paikoin vaikka muille jakaa. Betonin voisi päällystää jollain tai maalta kauniiksi. Helsingissä on paljon taiteilijoita. Mitä kaikkea voisikaan syntyä!

2) julkisten vessojen hankkimiseen. 

Muotoilijat voisivat suunnitella hyvän näköisiä vessoja puistojen kulmiin (vaikka veistosmaisia), että enää ei puistoihin tarvitsi ja porttikongeihin vodkaturistien eikä muidenkaan tehdä tarpeitaan. Helsingissä ei ole kuin muutama ulkohuussi Ja nekin vaativat ainakin euron kolikon päästääkseen hädänalaisen sisäänsä.  Siis lisää vessoja ympäri kaupunkia ja sinne tänne jokunen ilmainenkin vessa, ettei tarvitsisi juoppojen pissailla katutasojen hisseihin, joihin tehtiin tosin jo viemäriaukot! Oli kai halvempaa kuin tehdä löydettäviä vessoja! :DDDDD
Joku on perustanut asiaan liittyvän bloginkin Nyt lorahti, http://nytlorahti.blogspot.com/2011/07/kusirannit-metrojen-vessoiss-eikun.html

3) Valoshow voisi olla, mutta ei pitkäaikainen, ettei tulisi niin tolkuttoman kalliiksi. EDIT: Kun valoshowhon tähän mennessä käytetty joka kerta lähemmäs mijoona euroa, niin kyllä se on minusta liikaa ja törkeää tuhlausta!

Kuva: Kaunis penkki puistossa Hakaniemessä, © Marleena
 Kuva: Penkkikaunokainen Korkeavuorenkadulla kaupan edessä, © Marleena

4) Design-puisto jonnekin Helsinkiin. Että jäisi jotain pysyvääkin Helsinkiin tästä design-vuodesta!.
Siis pysyvä puisto penkkeineen ja taideteoksineen. Tai edes penkkejä! Vaikka taiteellisia upeita designteoksia!

Nykyisin saa etsiä istumapaikkaa tosissaan, kun puistonpenkkejä ei pultsareiden takia voida muka laittaa. Ei sitä kävelylenkillään aina voi maahankaan istahtaa. Oikeita penkkejä puistoihin, kauniita design-luomuksia ja hoidettua ympäristöä tänne Itä-Pasilaankin (esim. Asemapäällikönkatua, Opastinsiltaa yms. kaunistamaan), joka meilläpäin käyneiden ihmisten mielestä on todella kammottavan rumaa aluetta! Mäkelänrinteen uimahallille mennessä on puistoaluetta Mäkelänkadun molemmin puolin, mutta penkkejä istumiseen puistoalueilla ei ole. Ensimmäiset penkit ovat vasta lähellä Kumpulaa.

5) Kannatan myös suomalaisten taiteilijoiden käyttämistä (etsintä vaikka julkisilla kilpailuilla. Ei ehkä ehdi enää tähän, mutta tulevina vuosina...). 

Kaupunki on usein kutsunut kalliita vierasmaalaisia tekijöitä, mutta omat taiteilijammekin osaavat! (En nyt tarkoita graffiteja enkä ns. katu- ja vessataidetta)
Muistaako joku vielä, että Helsingissä on Taideteollinen korkeakoulukin, jonka tosin Aalto-yliopisto nielaisi ja muitakin taidekouluja ja Taideakatemia?

Tämä pysyvä betoniveistos on K-kaupan, Pasaatin edustalla, Asemapäällikönkadulla. Asiakkaat ovat koristelleet sitä innolla. Eräänä päivänä näin jonkun pyöräilijän pysähtyvän sen luo ja varastavan siitä ritilän. Ehkä tumpit mahtuivat siihen sen jälkeen paremmin. Silloin se näytti tältä:

 Kuva: Betoniveistos K-kauppa Pasaatin edessä, © Marleena
ONNEA HELSINKI!
http://wdchelsinki2012.fi/