Hälsan kök - ja Buzzador-juttuja

Ke 24.4.2013

Elämä on täynnä haasteita, hyviä ja huonoja. Tänään kohdallani on yksi hauskimmista! Lähdin jokin aika sitten Buzzador-kampanjoihin mukaan ja nyt olen testaamassa kasvisruokaa. 

Kuva: Hälsans kök
Tänään edessä on kasvisruokamaistiaiset yhdessä Paulan, Raijan ja Jaanan kanssa! Sen verran minua jännittää tämä tilanne, että kutsun Sinutkin jännitämään yhdessä kanssani! Ylläoleva kuva ei siis ole minun ottamani, mutta tarjoan sen kuvamaistiaisena nyt teillekin, ennen kuin saan tänne itse ottamani kuvat... 
"Kaikki Hälsans Kök -tuotteet ovat kasvisperäisiä ja pääosin ovo-vegetaarisia, eli kasvisten lisäksi tuotteet sisältävät myös kananmunaa. Ne ovat täysin lihattomia, mutta koostumukseltaan ja maultaan lihankaltaisia ja sopivat näin loistavasti myös ei-kasvissyöjän ruokavalioon. Hyvää ja terveellistä ruokahalua!"  





Muistat ehkä, kun 17.4. kerroin aloittaneeni buzzadorina? Silloin en tiennyt, että Hälsan kök-sivulla on menossa hieno kampanja eli kun ostat kolme mitä tahansa Hälsan kök -tuotetta, saat valita itsellesi jonkin kolmesta lehdestä Kauneus&terveys, Trendi, Voi hyvin 3 kuukaudeksi kotiin toimitettuna (ikävä kyllä vain Suomen osoitteeseen)! Leikkaa pakkauksista viivakoodit talteen ja lähetäne osoitteeseen: FoodBrands Nordic Oy, Päiväläisentie 2, 00390 Helsinki. Tarkemmat ohjeet täällä: http://www.halsanskok.fi/tivall.asp?id=18




Jos haluat mukaan Buzzador-toimintaan, niin laitan tähän vielä ohjeet:

Jos Sinäkin haluat lähteä kokeilemaan eri tuotteita, niin Buzzadoriksi liittyminen on helppoa. 
Lähetä sähköpostiviesti, jossa on teksti ”Finland Marjohellevi” osoitteeseenregister@buzzador.com tai tekstiviesti, jossa on teksti ”Buzzador Marjohellevi”, numeroon+4560991000. Tekstiviestin lähetys maksaa normaalin tekstiviestihinnan Tanskaan. Lisätietoja hinnoista saat operaattoriltasi.




  
Tuo Marjohellevi olen siis minä. :) Käytin tuota nimimerkkiä teinityttönä kirjoitellessani nuorten lehtiin. Silloin kun lähdin tuohon Buzzador-kisaan, piti äkkiä keksiä joku nimimerkki ja niin sitten tempaisin tuon nimimerkin "takaraivostani"! :) 



Suklaata

Ma 22.4.2012

No niin, arvaajat! Nyt pääsette selvyyteen ainakin tästä asiasta. Eli mitä ovat ne papanat, joita teillä 10.4.2013 arvuuttelin. :)

Vastausehdotukset kuuluivat: 
- koirankakoilta näyttäviä eksoottisia sipuleita
- liian kuivia viikunoita
- liian kuumassa pestyjä pesupalloja
- eläimen munuaisia
- pahoja taateleita
- kääpää, josta tehdään teetä

No, kyseessä ei ole kissan eikä koiran kakka, eikä mikään noista arvauksistakaan, vaan...

Tästä purkista nappasin niitä kourallisen:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Ja kuten purkin kyljestä voimme ihan selvällä suomen kielellä lukea, nämä papanat ovat kuorittuja kaakaopapuja! Ja vieläpä terveellisiä! http://xoco.fi/kauppa/tuote/big-tree-farms-kaakaopavut-311g-luomu

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Muistui mieleen yksi huvittava tapahtuma lapsuudestani. 

Olin alle kouluikäisenä hoidossa isovanhempieni luona vuosia, koska siihen aikaan kunnallista lastenhoitoa ei ollut vielä olemassakaan. Myös minua hiukan nuorempi serkkupoika oli myös samoihin aikoihin siellä maalla, hänkin pitkiä ajanjaksoja mummon hoidossa kuten minäkin. Meille toivat joskus karkkeja tuliaisina joko vanhempamme tai joku sedistä perheineen, kun tulivat käymään.

Silloin, kun olin lapsi, ei ollut sellaista makeisten paljoutta kuin nykyisin eikä karkkeja saatu kovin usein. Tai paremminkin sanottuna karamellejä saimme tosi harvoin. 

Tuohon aikaan oli kaupoissa ruskeita hivenen kiiltäviä pieniä pyöreitä karamelleja, jotka oli päällystetty jollain suklaan tapaisella ja maistuivat hiukan kahvilta. Nuo karamellit olivat siihen aikaan paremmasta päästä. Näyttivät kyllä ihan lampaan papanoilta, jos sellaisia olette joskus sattuneet näkemään!

Olinpa kerran saanut pussillisen noita pienehköjä pyöreitä ruskeanvärisiä karamelleja, mutta en halunnut edes maistaa niitä, vaan olin kuulemma topakasti ilmoittanut, etten syö "lampaan papanoita"! Annoin karamellipussin samantien serkkupojalle, joka tietysti mutusteli ne hyvillä mielin. :)

Minulla oli tuolloin muutaman vuoden vanhana selkeitä mielipiteitä monistakin asioista. Muunmuassa maitoa en vähään aikaan halunnut juoda siellä mummolassa, koska sitä saatiin "tuollaisesta karvaisesta lehmästä"! Mummolassamme oli lapsuudessani paljon eläimiä, lehmiä, lampaita, hevosia, kanoja ja sikoja. Se oli siihen aikaan sellainen tavallinen maalaistalo.

Sitten arvontaan. Koska kukaan ei arvannut oikein, kaikki pääsivät mukaan arvontaan ja voittoarpa osui 



Ritvalle!

Onneksi olkoon! Ritva, olet voittanut... kuinka ollakaan... levyn tummaa suklaata! Laita minulle sähköpostia ja kerro, mihin voin lähettää palkintosi! Yhteystietoni ovat tuossa sivupalkissa.

Sitten pieni tietoisku. 
Keräsin netistä tähän hieman tietoa kaakaopapujen terveellisistä ominaisuuksista:

Raaka kaakaon (Theobroma cacao) nimiä:

Jumalten ruoka, sydämen veri, musta kulta
 CocoVi raaka-kaakaopavut sisältävät yli 1200 aktiivista ainesosaa ja jopa n. 10 % kaakaopavun painosta on antioksidantteja. 
Kaakaopavut sisältävät runsaasti mm. flavonoideja, antioksidantteja sekä mineraaleja kuten rautaa, sinkkiä, kuparia, C-vitamiinia, magnesiumia, mangaania, proteiineja sekä kromia.
Kaakaopavut soveltuvat syötäväksi sellaisenaan, jälkiruokiin, raakasuklaan valmistukseen yms. https://www.hyvinvoinnin.fi/cocovi-kaakaopapu




Katso koko Kaakaomatka Fazerin sivuilta 
Raaka kaako sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa. Raaka kaakao sisältää kaikista maailman ruoka-aineista suurimpia pitoisuuksia magnesiumia sekä korkeita pitoisuuksia rautaa, kromia, sinkkiä, rikkiä ja kuparia.
  • Theobroma cacao-puun hedelmistä
  • Yli 1200 aktiivista ainesosaa
  • Terveellisempään naposteluun
Kaakao on hyvä kuitujen lähde ja kuumentamattomassa muodossa se sisältää myös paljon E- ja C-vitamiineja sekä suuren määrän aivojemme mielihyvää tuottaviin välittäjäaineisiin vaikuttavia ainesosia ja niiden rakennusaineita (mm. tryptofaani, 5-HTP, serotoniini, dopamiini, fenyylietyyliamiini ja anandamidi). Kun kehomme muodostaa näitä välittäjä-aineita, koemme mielihyvää ja innostuneisuutta. Tämän Jumalten ruoan uniikit ominaisuudet linkittyvätkin kaikkein selkeimmin aivojemme toimintaan ja hyvän olon tuntemuksiimme.
Annostus: 10 - 20 kaakaopapua. Isokokoisilla ja kokeneemmilla käyttäjillä määrä voi olla jopa 60-70 papua päivässä. Napostele sellaisenaan tai dippaile hunajaan. Kokonaiset pavut on hyvä kuoria sormin tai pientä veistä apuna käyttäen, vaikka niitä voikin syödä myös kuorineen. Voit myös murskata kokonaisista pavuista itse kaakaorouhetta ja käyttää sen jälkeen kuten valmiita kaakaonibsejä. Kuoren sisällä kaakao säilyttää parhaiten tuoreutensa ja arvokkaat ominaisuutensa. healthwell.fi
Kaakaopapuja voi syödä sellaisenaan tai lisätä osaksi evässekoitusta. Maku on voimakas ja karvas. Niitä voidaan myös dippailla agavesiirappiin. Suositeltu päiväannos on n. 10-20 papua. http://www.ekolo.fi/tuote/kaakaopapu-luomu-200g/IRTOKAAKAO200/
Energia: 611cal
Proteiinit: 15.4%
Hiilihydraatit: 29.4%
Rasvat: 48.0%
Magnesium 550mg
Kalsium 106mg
Rauta 202mg
Fosfori 537mg
Kupari 3.6mg
Sinkki 7.6mg
Mangaani 3.8mg
Rikki
Kromi
Kalium 58mg
Natrium 53mg
A-vitamiini
B1-vitamiini 0.17-0.24mg
B2-vitamiini 0.14-0.41mg
B3-vitamiini 1.7mg
E-vitamiini 0.2mg
Tryptofaani 200-500mg
Arginiini
Histamiini
Tyramiini
Serotoniini
Anandamiini
Fenyylietyyliamiini (PEA) 2.2g
Kuituja
Omega-6 rasvahappoja
Palmitiinihappo (20-30%)
Steariinihappo (30-35%)
Öljyhappo (30-35%)
Linolihappo (2-4%)
Linoleenihappo 0-0.3%)
Antioksidantteja (polyfenolit, katekiinit, epikatekiinit)
Alkaloideja (metyyliksantiinit: teobromiini, kofeiini): 0.9% superfoodit.com
Mm. antioksidantteja käsittelemättömät kaakaopavut sisältävät huomattavia määriä enemmän kuin esim. mustikka ja punaviini. http://www.fitnessfirst.fi/fi/kaakaopavut-500g-luomu-raaka.html
Lue myös: Kaakaon lyhyt historia - raha kasvaa puissa


Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Oudon makuisiahan nuo kaakaopavut ovat ja haisevatkin kummalliselle, ainakin nämä Ruohonjuuresta ostamani pavut. Mutta eihän niitä pidäkään syödä kuin karamelleja! 

Suklaahan tekee hyvää aivoille ja estää jopa aivoinfarkteja. Ehkä nämä pavutkin. 

Toisaalta suklaan liiallinen syönti voi tutkimusten mukaan jopa aiheuttaa parkinssonintautia. Suklaata, siis tummaa suklaata olisi hyvä syödä noin 100 g viikossa, mutta ei missään tapauksessa 100 g päivässä!

Kerrottakoon vielä, että minua ei tässä kaakaopapu-/suklaa-asiassa kukaan sponssaa, vaan tämä on ihan omaa kokeiluani. Ostin tuon kuorittujen kaakaopapujen purkin jokin aika sitten ja kiinnostuin asiasta.
Sen verran erikoisen makuisia kaakaopavut ovat, että niihin pitää kyllä totutella. Yhtäperää en kyllä pysty montaa papua syömään! Kokeilkaapa tekin!

Tässä erään bloggaajan ajatuksia kaakaopavuista: http://www.gurmee.net/2010/01/19/kaakaopavut/


Västäräkistä vähäsen...

La 20.4.2013

Eilen perjantaina iltapäivällä näin tämän linnun!
Wilhelm von Wright

Suomalainen sanonta kuuluu: "Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen..." Kesä on siis sen mukaan ihan pian!

Hanget ovatkin jo ihmeellisesti sulaneet pois. Muutama lumisade, ennen kaikkea yöpakkasten loppuminen ja muutama päivä vesisadetta ja tässä ollaan: Suurin osa niistä valtavista hangista on sulanut pois ja västäräkki hyppelee pyrstöään keikutellen jo tien varrella. Vappu on ihan kohta, reilun viikon päästä, mutta kyllä vielä on aika kylmää, vaikka plussan puolella jo mennään. Katsotaan nyt, miten vauhdikkaasti kevät edistyy! Ihanaa kuitenkin, että talvi on ohi.
Tervetuloa kevät kukkinesi!

Kiitosaiheita!

Ke 17.4.2013

Kuva: Zengrow pöytäpuutarha


Joku aika sitten kirjoitin isosta paketista, jota kärräilin kotiin postista.
Nyt pääsette mukaan tuon ison laatikon avaamiseen!

Jännittyneenä tosiaan auoin paketin. Ensimmäisenä löysin nämä ohjeet. Toisen monisteeseen osuin jo viiltämään haavan, kun leikkasin teippejä auki:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tiukkaan pakatun sisuksen sain käännettyä jotenkin sivuttain pystyyn, jolloin alkoi hahmottua, mitä laatikko sisälsikään.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Sitten tarvittiin jo aika lailla voimia, että sain "sisukset" ulos ja erilleen: iso musta muoviastia, mustaan kovalevyn tapaiseen kiinnitetty musta juurikangas sekä pumppu ym.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Mukana oli myös hieno pumppu:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Juurikangas lokeroineen levitettynä on tosi korkea:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

En tiedä saisiko tästä kuvasta sen koosta paremmin selvyyttä:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Tai sitten tästä, silla kyllä se aika ison pakkauksenkin oli vaatinut, vaikka oli siinä monin kerroin.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Voitin tämän viherseinän maaliskuussa Facebookin ZENGROW pöytäpuutarhasta.
Hieno voitto, eikö vain! Tässä vielä tarkemmat tuotetiedot.
Viherseinä -tuote F8

Viherseinä F8 on upea viherseinä -tuote uutuus!
Seinälle ripustettava valmis viherseinä sisältää paneelin 8 kasville, vesialtaan, pumpun sekä ajastimen. Kaikki tarvittava kompaktissa pakkauksessa viherseinän perustamiseksi kotona tai parvekkeella.
Viherseinä kastelee kasvejasi automaattisesti kerran päivässä. Lisää vain vesi ja ravinne vesialtaaseen ja anna kasviesi vihertää ympärivuoden.
Viherseinässä voit kasvattaa lähes kaikkia viherkasveja sekä myös hyötykasveja pienessäkin tilassa. Istuta valmiit kaupan yrttiruukut seinälle säilymään tai kasvata lempi viherkasviasi näyttävässä sisustuselementissä.
F8 viherseinä ripustetaan seinälle ja astia seisoo lattialla mahdollistaen vedenvaihdon helposti. Lisää astiaan vain vesi ja ravinne.
Habitaressa palkittu tuote on herättänyt jo paljon kiinnostusta.
Voi olla, että tämä viherseinä tulee käyttöön vasta, kun olemme muuttaneet takaisin maalle. Tällaisena pakettina sen siirtäminen on helpompaa kuin kaikkine multineen ja kasveineen. :)

Olen myös lähtenyt Buzzadoriksi ja ensimmäiseksi pääsen kokeilemaan ja maistelemaan näitä kuvassa olevia tuotteita:

Kuva: Buzzador
Jos Sinäkin haluat lähteä kokeilemaan eri tuotteita, niin Buzzadoriksi liittyminen on helppoa.
Lähetä sähköpostiviesti, jossa on teksti ”Finland Marjohellevi” osoitteeseen register@buzzador.com tai tekstiviesti, jossa on teksti ”Buzzador Marjohellevi”, numeroon +4560991000. Tekstiviestin lähetys maksaa normaalin tekstiviestihinnan Tanskaan. Lisätietoja hinnoista saat operaattoriltasi.
 
Tuo Marjohellevi olen siis minä. :) Käytin tuota nimimerkkiä teinityttönä kirjoitellessani nuorten lehtiin. Silloin kun lähdin tuohon Buzzador-kisaan, piti äkkiä keksiä joku nimimerkki ja niin sitten tempaisin tuon nimimerkin "takaraivostani"! :)

PS. Muistathan myös osallistua arvontoihini ja arvailla, mitä blogiini laittamassani kuvassa on eli klikkaa tätä linkkiä ja pääset arvaamaan. Oikein arvannut saa yllätyspalkinnon. Osallistua voi 20.4. saakka.

Ja bloggamiseni 5-vuotisarvonta on pe 5.4.2013 ! Siihen voi osallistua aina 3.5.2013 saakka!




Terveiset Kevätmessuilta!

La 13.4.2013

Eilen käväisin parin tunnin kierroksella Helsingin Messukeskuksessa Kevätmessuilla. Kevätpuutarha-puoli oli taas valtava ja mielenkiintoinen. Kirjoitin siitä jo Salainen puutarhani -blogissa. Laitoin sinne aika paljon kuviakin.

Perjantaina oli sangen rauhallista, useimmat kai menevät messuille vasta lauantaina tai sunnuntaina. Itselläni on tarkoitus viettää tämä päivä messuilla, sillä Oma Mökki ja Sisustus-osastot ovat vielä läpikäymättä. Perjantaina kuljeskelin pääasiassa Kevätpuutarha- ja Oma Koti -osastoilla. Ei niistäkään kahdessa tunnissa ehtinyt nähdä kaikkea.

Miehet tykkäsivät kokeilla tarkkuusammuntaa...

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
ja rakennella linnunpönttöjä.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Minäkin yrin arvailla Aku Ankan auton pituutta:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tämä pienoismalli mainostaa vihreää energiaa:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tuttuun tapaan jo Messukeskuksen edessä oli porukkaa saunomassa ja uiskentelemassa suurissa puusaaveissa. Saunavuoron saattoi sopia itselleen. Minä käyn kuitenkin mieluummin Mäkelänrinteen uimahallin höyrysaunassa.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Esillä oli myös luksusluokan kokoinen puusee eli huussi. Ei kai kuitenkaan käytössä. Vain katsottavana.  Kurkistetaanpa siis sisään:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tuo huussi oli kyllä todella iso, pienen puutarhavajan kokoinen.

Puutarha-puolelta tässä nyt vain muutama kuva. Uusinta uutta olivat tänä vuonna suuret kaktukset pihasuunnittelussa ja särmistään hioutuneet eriväriset lasinpalat.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Minä en kyllä laittaisi lasimurskanurmikkoa pihalleni.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Hiiristä en tykkää. Ehkä ne pysyisivät pihaltani poissa, kuka tietää. Mutta lapsille tuo lasimurska ei kuitenkaan taitaisi olla hyväksi.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kevätpuutarha-osastosta kirjoitin jo Salainen puutarhani -blogissa, joten  sieltä kannattaa käydä katsomassa lisää kuvia. Klikkaamalla tätä, pääset sinne!





Nykyajan hyviä puolia

Pe 12.4.2013

Tiistaina 9.4. huomasin, että talomme rapun alaoven lasi oli rikottu. Voi olla, että se oli rikottu jo maanantai-iltana, mutta koska meillä ei enää ole koiraa, en enää liiku ulko-ovellamme "alinomaa" kuten ennen kuljin vähintään kolme neljä kertaa päivässä edestakaisin. Naapuritkin ovat silloin tällöin kyselleet, olenko muuttanut, kun minua ei "ole aikoihin näkynyt".

Tiistaina siis kauhistelin tätä näkymää

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
ja kun eilen 11.4. torstainakin oven lasi näytti vielä tältä töihin lähtiessäni

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
ajattelin, että voi hirveää ja mitähän seuraavaksi!? Onkohan lasi pian kokonaan säpäleinä!

Mutta sitten eilen töistä tullessani sainkin ilokseni huomata, että lasi oli korjattu. Jotain panssarilasiahan se on ja ainakin kaksinkertainen.

Kun ajattelee, miten hyvin asiat nykyisin ovat, tulee ihan iloiselle mielelle. Kaikki on niin tyylikästä ja hyvännäköistä Suomessakin, jossa vielä sotien jälkeen oli pula kaikesta. Nyt on varaa laittaa vaikka rakennusten ulkoseinät lasista ja joskus Suomessa ikkunalaseihinkaan ei tavallisilla ihmisillä ollut varaa.   (Toisaalta on todettu, että energian säästämisen kannalta lasi ei ole hyvä ulkoseinissä! Mikä sekin on edistystä.) Siitä ajasta on tultu vasta reilut sata vuotta eteenpäin.

Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä on tästä kehityksestä pitkä kirjoitus Aina vain paranee.

Arvatkaapa!

Ke 10.4.2013

Mikku-kissa on uteliasta sorttia. Aina kun avaan asuntomme oven, se livahtaa kiireesti rappuun. Välillä se on painellut monta kerrosta ylös tai alaspäin, mistä olen sen sitten saanut käydä hakemassa, koska se ei itse tule takaisin, vaan menee naukumaan jonkin oven taakse. Jos taas rappuun tullessa jostain kuuluu ääniä, tai hissi kolisee ym., kissa painuu pikaisesti sisälle takaisin, muuten ei, vaan se seikkailee portaita pitkin jonnekin.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Hain jokin aika sitten ison paketin postista ja ennen kuin huomasinkaan, Mikku oli taas jo menossa jonnekin. Ajattelin, etten nyt kyllä lähde hakemaan sitä mistään kerroksista, joten paukautin kotiovemme samantien kiinni. Tiesin, että Mikulle tulee silloin kiire takaisin ja suorastaan hätä, miten pääsee kotiin taas sisälle.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tässä sitä ollaan rapussa ovemme takana ihmettelemässä, miten tuon oven saisi auki. Koska minulla oli avain, niin päästiinhän me sisälle, eikä Mikku enää karannut takaisin rappuun, kun kärräsin paketin eteisen puolelle.

Mistä paketista on kysymys, kerron myöhemmin. Jääköön vielä teille arvoitukseksi. Sillä aikaa teille pieni arvausleikki: Mitä on tässä kuvassa?

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Jos arvaat oikein, voit voittaa pienen yllätyspalkinnon. Voittaja on se joka ensinnä arvaa oikein. Arvausaikaa on reilun viikon verran eli ensi viikon lauantaihin 20.4.2013 saakka. Jos kukaan ei tiedä, niin arvon yllätyspalkinnon kaikkien arvaajien kesken. Tämä arvauskisa on vakituisille kirjautuneille lukijoilleni.



Muista myös 5-vuotisarvontani Pe 5.4.2013! johon voi osallistua aina 3.5.2013 saakka!




Väkivaltaa

Ti 9.4.2013
Tänään talomme ulko-oven lasi näytti tältä:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Ulko-ovi on rikottu useita kertoja monin tavoin eri vuosina. Ihmeellistä kyllä ensimmäisen kerran oven lasi on hajotettu täällä asumiseni aikana. Huomasin, että lukkokin hieman reistaili, joten ilmeisesti ovea oli revitty aika lailla. Tänne meidän kerrokseemme asti eivät alaoven repimiset kuulu, joten rikottu lasi oli minulle ulos lähtiessäni täysi yllätys. Muutimme tähän taloon aikanaan vuonna 2004 evakkoon entisestä asunnostamme, joka meni vuodeksi putkiremonttiin. Jäimme tänne asumaan, koska meillä asunut äitini kuoli juuri silloin, kun olisi pitänyt muuttaa takaisin vanhaan asuntoon, enkä jaksanut taas pakata tavaroita.
Minun alkaa varmaan olla aika muuttaa takaisin maalle, sillä tänä aikana kuin olen tässä asunut, äitini on kuollut, tyttäreni on kuollut ja tyttäreni koira on kuollut. Minä ja tyttäreni kissa ollaan vielä jäljellä.


Kaikesta huolimatta kevät on tulossa

La 6.4.2013

Viikko sitten pääsiäisenä siirryttiin kesäaikaan ja kaikesta huomaa, että talvi on väistymässä. Tänään iltakin oli aika leuto. Yöpakkasetkin toivottavasti alkavat jo hellittää. Katselin tähän aikaan vuotta ottamiani valokuvia viime ja edellisvuodelta ja samanlaiselta melkein näyttää. Eikö vain?

Tämän kuvan olen ottanut 4.4.2011:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tämän kuvan otin 3.4.2012:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tämä kuva on edellispäiväinen. Otin sen torstai-iltana 4.4.2013:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kaikissa kuvissa on kotikatuni. Näiden kuvien perusteella kevään edistymisessä ei näyttäisi olevan paljonkaan eroa näinä vuosina. Jotenkin mielikuvani on toissa keväästä kuitenkin erilainen. Muistaisin silloin kevään olleen jo tähän aikaan paljon pidemmällä.


Tuuletusta ja arvonta!

Pe 5.4.2013

Jihuu! Tässä intoilen siitä, että olen nyt tasan viisi vuotta blogannut ahkerasti ja tämä harrastus näyttää jatkuvan! Eli eilen tuli 5 vuotta täyteen ja juuri nyt tämän postauksen mukana aloitin tänään kuudennen vuoden bloggauksen. Siis tässä vaiheessa ainakin jatkoakin näyttää seuraavan. :)

En ole lainkaan tilastoihmisiä, mutta huvikseni laskin montako postausta olen tämän viiden vuoden aikana tehnyt, niin sain ihmeekseni todeta, että olen kirjoittanut 1645 postausta 1825 päivänä eli tuo määrä siis viiden vuoden aikana. Erotus on vain 180 päivää eli olen ollut keskimäärin kirjoittamatta 36 päivänä vuodessa, mikä tekee viiden vuoden aikana kuukautta kohden vain 3 päivää!!! Eli kuluneina viitenä vuotena olen ollut keskimäärin kolmena päivänä kuukaudessa kirjoittamatta mitään! Tosiasiassa minulla on ollut pitkiäkin taukoja, joten vain tilastollisesti kirjoittamiseni on ollut näin tasaista. :) Tuo 180 päiväähän on peräti puoli vuotta, joten nuo kuusi kuukautta ovat jakautuneet eri pituisina pätkinä noihin viiteen vuoteen. Blogejakin minulla on useita, joten tuo määrä on yhteenlaskettu tulos. :) Joka tapauksessa pidän itse tätä hyvänä saavutuksena. :)

Tämän kunniaksi järjestän arvonnan, jossa palkintona on


kuvassa olevat kaksi Marimekon servettipakkausta, Geisha-patukka tummaa suklaata ja Muumi-hedelmäpurkkaa. :)

Säännöt ovat blogimaailmasta tutut:
Arvonta alkaa tästä hetkestä ja päättyy pe 3.5. klo 24. Osallistua voivat kaikki blogini vakituiseksi lukijaksi kirjautuneet tai kirjautuvat.

Ensimmäisen arpalipun saa olemalla tämän blogini lukija ja kommentoimalla tähän postaukseen ja toinen arpa tulee arvonnan linkityksestä blogiisi tai julkisesta linkistä FB-sivullasi (Kerro esim. sähköpostilla, mikä on FB-sivusi. Sähköpostiosoitteeni on tämän blogin oikeassa reunassa yhteystiedoissa). Ylläolevaa kuvaa voi käyttää linkissä.

Anonyyminä ei voi osallistua ja ellei ole blogia, josta löytyvät yhteystiedot, pitää ilmoittaa yhteystiedot. Kun olen ilmoittanut voittajan, odotan yhteydenottoa viikon ajan. Jos mitään ei kuulu tuossa ajassa, arvon uuden voittajan.

Onnea arvontaan!

Keskellä arkea taas

Ti 2.4.2013

Tänään tehtiin oppilaiden kanssa pelkkiä jälkiruokia tai oikastaan kahvipöydän herkkuja: kääretorttuja, mokkapaloja ja täytekakun pohjia pakastimeen odottamaan jälkikäsittelyjä.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kääretortut jäivät minulta kuvaamatta, vaikka kyllä niistä lasten kääretortuista ihan katsottavia ja varsinkin syötäviä tuli. Youtubesta kurkattiin muutamia kääretortun valmistamiseen liittyviä ohjeita ja tunnin lopulla vielä joitain hassutteluvideoita. :)

Tässä teillekin vinkiksi hyvä kääretotun käärimisohje:



Vaikka useimmat seiskaluokan oppilaista tekivät kääretorttua ensimmäisen kerran, niin hyvin tuo homma heiltä onnistui, sillä kaikki kääretortut katosivat lopulta sangen nopsaan parempiin suihin pienistä ulkonäkövioista huolimatta. :)

Sitten yhden kasiluokan ryhmän kanssa tehtiin tänään mokkapaloja, joista tuli tosi makeita. En olisi halunnut antaa laittaa enää strösselilisäystä mokkapalojen päälle, koska ne itsessään ovat jo muutenkin makeita, mutta kun koristeita niihin kovasti hinguttiin, sallin tämän toimenpiteen. Kuitenkin olin oikeassa, monen mielestä mokkapalat maistuivat lopulta ihan liian makeilta – ja jäivät syömättä.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Eivät kuitenkaan kaikilta! Tämän pöydän pojille näytti makea hyvin maistuvan! Mokkapalan muodosta viis!

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Viimeiset palat menevät kuin kuumille kiville! Äkkiä koko vati on jo tyhjä!

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tämän ikäiset eivät toki ehdi aina kaikkia opettajan neuvoja kuunnella. Open ohje kuului: "Mokkapalat tehdään pienemmässä valkoisessa piirasvuoassa."

Oman paistovadin valinnan tuloksena liian korkeassa astiassa paistettujen mokkapalojen pinta jäi aika nestemäiseksi:


Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Tässä mokkapalat ovat sentään selvästi neliönmuotoisia, mutta aika isoiksi jaettuja!

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Entäs kun tehdään kaikki ihan päinvastoin kuin ope sanoo? :) Tehdään pellillä, vohkitaan jääkaapista 2 dl vispikermaa, joka ei ollut luvallista ja tehdään supermakeaa kermavaahtoa mokkapalojen kanssa nautittavaksi vielä strösselien lisäksi!!! Lopullinen tulos: puolet tässä näkyvästä paistoksesta jäi syömättä samoin melkein kaikki ylimakea kermavaahto.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Täytekakkupohjien teko onnistui kutakuinkin. Tosin yhden ryhmän oli vaihdettava liian iso kakkuvuoka viime tingassa pienempään, sillä muuten pohjasta olisi tullut lopullista tulosta ajatellen liian ohut ja liian suuri.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Näin paljon voi täytekakkupohjan väri vaihdella!

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Oudon vaaleaksi jäi tämä pohja. Ilmeisesti se on kypsä kuitenkin. Tarkoitus oli paistaa 175 asteessa noin 15 minuuttia.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kiva magee päivähän meillä oli! Mukava arkeen laskeutuminen pyhien jälkeen.