Ensimmäinen koulupäivä 2014 ja tunnustuksia :)

Ke 8.1.2014

Eilen sataa tihuutti enemmän tai vähemmän koko päivän, mutta ei se minua pahemmin haitannut. Syksyisen tuntuista oli tiistaina 7. tammikuuta puolilta päivin. Minulla oli välituntivalvonta klo 11–11.15 ja näin harmaalta näytti:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Lapset jaksoivat kuitenkin touhuta. Liukumäkeäkin joku laski, vaikka kurahousuja ei tainnut jalassa olla.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Iltapäivällä töistä lähdettyäni sade yltyi tihuuttamisen jälkeen pisaroinniksi, mutta mitään rankkasadetta ei tullut. Loppuviikon sääennusteen mukaan kylmenee ja luntakin on luvattu.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Minua ei haittaa, vaikka lunta ei ole. Ja tällainen säätilakin sopii minulle aivan erinomaisesti. Kuten olen kertonutkin, inhoan lunta, vihaan pakkasta ja vaellan mieluummin kevättä ja kesää kohti vaikka tihkusateessa. Kaatosateesta en kyllä oikein välittäisi.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kallio näytti liukkaalta, mutta ei se lasten välituntikirmailuja estänyt.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Opehuoneessa oli koko päivän pöytä koreana. Kakkua oli joku leiponut, maistoin pienen sipaleen, kun kakun leipoja tarjosi. Murusen piparkakkua ja suklaakonvehtin ja puolikkaan pienestä suklaaleivonnaisesta.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kuvaa ei tullut otettua tarjoiluista, koska puhelimeni, jolla yleensä kuvaan, oli luokassa laukussani. Joku oli tuonut ranskanmatkan tuliaisina karkkeja, joissa karkkipaperin sisällä oli arvoitus. Ja pakkohan niihinkin oli tutustua. En ole ranskankielen osaaja, joten nuo arvoitukset jäivät minulle todellakin arvoituksiksi.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Joulupussit olivat jääneet lapsilta ennen joulua saamatta ja jaoin ne ruokailun jälkeen. Minulta jäi kuvaamatta, mitä joulupusseissa oli, mutta iso pipari, rusinoita ja karkkia myös, joten lapset eivät olleet kateellisia minun karkeistani ja innolla auttoivat, kun näytin niitä heille ja näpsäisin noista ranskalaisista makeisista kuvan.
On tunnustettava, että jossain vaiheessa uteliaisuus voitti ja kurkistin noiden karamellipaperien sisälle ja siis niitä ranskalaisia arvoitustekstejä ja samalla kyllä pistelin karkit poskeeni, sokeripaastosta huolimatta. Poikkeushan vahvistaa säännön kuten kaikki tiedämme. :) Täytyy todeta, että maku ei mitenkään poikennut mistään sokeripommeista, joita elämäni aikana olen mutustellut, vaikka Ranskasta olivatkin.