Kun Don Quijote taisteli henkaria vastaan...

Ke 18.4.2012

Itse asiassa se ei kuitenkaan oikeasti ollut Don Quijote vaan Mikku-kissa, siis tämä kaveri:

Kuva: © Marleena
Tapahtuma eteni seuraavasti: Olin laittanut henkarin roikkumaan tyhjillään komeron oven kahvaan, siis tämän:

Kuva: © Marleena
Huomasin kyllä, miten kissa tuijotti henkaria oudon valppaan näköisenä, mutta mitä sitten seurasi, en olisi ikinä arvannut. Mikku on Jasminen 12-vuotias kissa, suht rauhallinen kaveri, joka enimmäkseen loikoilee tai uinailee jossain. Vetää tosin joskus tuhatta ja sataa spurttina ympäri huushollia tyyliin pois tieltä risut ja männynkävyt!

Yhtäkkiä Mikku päästi sellaisen kiljahduksen, oikean intiaanien sotahuudon, jota itse Hiawathankaan ei olisi tarvinnut hävetä ja hyökkäsi kohti henkaria, huitaisi käpälällään sitä ja sitten vinhaa vauhtia häntä pystyssä pakoon kauemmas!

Kyllä tuo kohtaus hieman kummastutti jos huvittikin minua. Henkari sai sitten olla rauhassa sillä kertaa, mutta jotain sen kanssa oli puuhattu, kun myöhemmin tulin kotiin. Henkari oli selvästikin kukistettu, kun löysin sen huoneen nurkasta! Onneksi se oli ehjä eikä riekaleina.


Miksiköhän Mikku sitä luuli? Hyökkääväksi käärmeeksikö? Onkohan kissoillakin käärmepelko alitajunnassa, sillä selvästi se siinä hyökkäystilanteessa ja samantien kauemmas paetessaan piti henkaria vaarallisena? Tai mikä Mikun mielestä tuo pötkäle oli? Se ei ollut nähnyt sitä aikaisemmin, koska se oli ollut komerossa puseron sisällä. En ollut koskaan aikaisemmin laittanut tuota henkaria komeron ovenkahvaan roikkumaan. Muita tavallisia henkareita kylläkin.

Rohkea kissa päätti kuitenkin hoitaa pelkonsa ja antaa henkarille huutia!
Tunnisteet: , , , ,

4 kommenttia:

  1. ritva19/4/12 10:58

    Kyllä tuo Mikku kissasta varmaan vähän oudon näköinen kapine:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja-Leena19/4/12 20:26

      Totta, Mikku ei välitä tavallisista henkareista tuon taivaallista. Niitä se on nähnyt vaikka kuinka. Ei tuo pehmustettu henkari uusi ole, mutta olen aina laittanut sen puseron sisään, en minnekään muualle, joten Mikku ei ollut nähnyt sitä samalla tavoin oven kahvassa roikkumassa.

      Poista
  2. Tarja20/4/12 09:14

    Kissat ovat kylla ihastuttavia otuksia! Niista ei koskaan tieda miten ne suhtautuvat "uusiin" tavaroihin. Meillakin aina molemmat epaluuloisesti pyorivat jonkun eri paikassa olevan kapistuksen ymparilla ja kokeilevat varovasti tassullaan, etta onko elossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marja-Leena20/4/12 23:42

      Kyllä Mikkukin varmasti mietti, onko tuo "pötkäle" elävä ja kenties vaarallinenkin. Saattoi olla niinkin, että henkari oli hetken heilahdellut siinä komeron oven kahvassa laitettuani sen siihen ja antanut hieman "elollista" vaikutelmaa.

      Poista

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)