Terveisiä Vanhan kirjallisuuden päiviltä Sastamalasta

Ke 6.7.2011

Herra Hakkaraisen talon ja Pukstaavin olimme jättämässä taaksemme myöhään iltapäivällä eli puoli kolmelta lauantaina 2.7.2011. Juuri lähtiessämme kahvilaan saapui virkistäytymään merirosvo morsiamineen.

Aika avonaiset leningit rosvottarilla olivat ja jalat varmaan hikosivat kunnolla saapikkaissa! Seurue kertoi olevansa Vanhan kirjallisuuden päivillä innostamassa lapsia lukuharrastuksen pariin.

Menimme Sylvään koululle pikkubussilla, mikä sopi kipeälle polvelleni erinomaisesti. Osa porukastamme oli mennyt sinne jo aikaisemmin ilmeisesti apostolin kyydillä. Meillä oli paljon aikaa siihen, jolloin jatkaisimme Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon tutustumaan Rauhalan ja Lavosen maalauksiin sekä katsomaan näytelmää Maria Magdalenasta.
Minua eivät kauheasti innosta vanhat ummehtuneet kirjat eikä myöskään rikos, joka oli tämän vuoden teemana noilla Vanhan kirjallisuuden päivillä. En ole dekkarien ystävä.

Aikani kuluksi valitsin yhden tunnin mittaisen tapahtuman auditoriossa, mutta se osoittautui aivan virhe valinnaksi: Olin nukahtaa kesken erään professorin pitkästyttävän jaarituksen, anteeksi tarkoitan luennon, sillä sellainen kai se oli olevinaan. Toinen puhujista sai vain 15 minuuttia aikaa omalle esitykselleen, jonka aiheena oli Kunnaxen kiäli, joten ei sekään hääppönen ollut. Katselin auditorion korokkeen reunassa olleita upeita suuria kukkalaitteita, joissa oli vihreytenä pihlajan oksia.

Ne vaikuttiva hieman hautajaismaisilta valkoisine kukkineen. Luulen, että niin oli tarkoituskin, liittyyhän rikoksiin usein kuolema. Korokkeen reunaa koristivat päivänkakkaramaiset kukat.


Proffan aiheena oli kahden paikallisen kirkon iän selvittäminen suhteessa toisiinsa, mutta ei siitä mitään selvyyttä tullut. En myöskään oikein päässyt sisälle Kunnaxen kiäleen, kirja jäi lähes arvoitukseksi.


Yritin sitten saada tuntumaa Sarjakuvan 100-vuotisnäyttelyyn, mutta se osoittautui suuriksi painetuiksi plakaateiksi, joita en helteisen päivän takia jaksanut ruveta lukemaan. 
Lämmintä oli suomalaisittain ajatellen reippaanlaisesti, likemmäs 30 plusastetta. Ainakin siltä tuntui.


Suuressa teltassa lainehti vanhojen kirjojen meri. Jos joku kirja oli nyt hakusessa, niin sieltä sen olisi ehkä löytänyt. Paikalla oli kolmisenkymmentä antikvariaattia. Vanhat kirjat olivat nyt hinnoissaan, mutta kustantamojen ylijäämäisiä poistokirjoja sai halvalla, minäkin ostin kaksi kirjaa yhteensä 60 senttiä ja sain vielä yhden kirjan kaupan päälle. :)
Toisaalta huomasin erään ryhmäläisistämme ostaneen erään vanhan taidekirjan 20 eurolla, samanlaisen kirjan itse olin ostanut divarista Helsingistä viime vuonna eurolla.


En jaksanut helteen takia pahemmin kiertää kirjapöytiä, joita näytti olevan kuin rannaton ulappa. Osa kirjoista oli sekalaisina röykkiöinä esillä, osa kauniisti aseteltuina.

Liika on kuitenkin aina liikaa,  joten lähdin ulos. 
Ulkona katsastin vielä museokirjapainon, ennen kuin oli aika mennä taas pikkubussillemme matkaa jatkamaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon, josta kerron ehkä jo seuraavassa postauksessani.

Katso myös, mitä kirjoitin blogissani Marja-Leenan kirjahylly Vanhan kirjallisuuden päivistä.