Kun ajattelen vuosia taaksepäin, niin en tosiaan ole ollut yli viikkoa petissä sitten yhdeksänkymmentä luvun alun, jolloin olin töissä Lapissa ja minulla oli poskiontelotulehdus, keuhkoputkentulehdus ja keuhkotulehdus ja ties mitä ja jouduin oikein sairaalaan. Olin silloin kaikenkaikkiaan töistä pois kuusi viikkoa, vaikka ravasin lääkärissä kolmen päivän välein ja sain aina kolme päivää lisää sairaslomaa (mutten mitään lääkitystä). Kun silloin taas menin lekuriin ties monennenko kerran ja ajattelin saavani jälleen kolme päivää sairaslomaa, koska olin edelleen kipeä, niin vastassa oli vanhempi ja kokeneempi lääkäri, joka passitti minut suoraan sairaalaan ja jouduin syömään kortisonia ja ties mitä troppia.
Asuin tuolloin lähellä työpaikkaani ja vihdoin päästyäni taas jaloilleni ja takaisin tehtäviini, töistä oli pakko kesken kaiken hyppytunnilla tai ruokiksella mennä kotiin vähäksi aikaa pötköttämään sohvalle, että jaksoin taas iltapäivän töissä. Oppilaat olivat kysyneet, oliko mulla ollut keuhkomätä, kun olin ollut niin kauan poissa. Nyt tänä jouluna onnistuin sopivasti sairastamaan lähes koko loman, joka tänä vuonna olikin harvinaisen pitkä. Monena vuonna joululoma on loppunut heti uudenvuoden jälkeen.
Hyvää viikonvaihdetta kaikille! Pysykää terveinä! Olemme saaneet Helsinkiin taas oikein luntakin ja pikku pakkasenkin, noin -7 astetta Celsiusta.
Meillä alkoi koulu jo tällä viikolla ja nuoriso oli kyllä valvonut lomalla aikas lailla, niin oli aloittaminen hankalaa :)Tsemppiä kevääseen.
VastaaPoistaSarppu, kiitos! Kyllä meikäläiselläkin on rytmi ihan sekaisin!
VastaaPoista