Kaamosherkkuja ym.

To 27.11.2014

Marraskuinen hämärä viivytteli tänäänkin helsinkiläisessä maisemassa aina ensimmäisestä valoisasta hetkestä viimeiseen. Tihkusadetta luvattiin, mutta en minä ainakaan huomannut mitään. Suhteellisen lämmintä kuitenkin, jotain +3 celsiusastetta. Aurinko kuulemma nousi kymmentä vaille 9 aamulla ja laski viisi vaille puoli 4 iltapäivällä. En kyllä tosin nähnyt aurinkoa koko päivänä missään.

Tänään sain sentään aikaseksi kirjoittaa yhden oikean kirjeen ja käytyä hakemassa tavaratalosta papiljotteja, kun tukan kanssa on nyt ollut hankaluuksia koko ajan. Koko pehko on permanentin jäljiltä kuin sähköiskun saanut, mutta valitettavasti Einstein-kampaus ei sovi minulle. Kampaaja, joka laittoi minulle permanentin, korjasi kuivaksi kärähtänyttä tukkaani yhden kerran jollain hoitoaineilla ja hyvältä se silloin vähän aikaa näyttikin. Toista kertaa hän ei enää mitään hoitoja tehnyt, laittoi kuitenkin vesikampauksen kympin korvausta vastaan.


Olen käyttänyt tähän asti noita Hesan kalliita keskustan isoja kampaamoja ja niin teen jatkossakin, jos enää kampaajalle uskallan mennä. :) Vesikampauksen saa minulle tehdä vaikka kuka, mutta leikkaus tai muu käsittely on kyllä sen verran ammattilaisen hommaa, että kenen tahansa käsiin en tukkaani enää halua antaa. Yritän nyt itse saada tilanteen jonkinlaiseen tasapainoon. Viime saunareissulla laitoin öljyhoidon, mutta en papiljotteja. Eilinen päivä olikin sitten tukan piilottelua, sillä sähköiskun saanut tukkani on rutikuiva, paikoin säkkärä, paikoin suora. HUH!

Tämmöisiä mustia papiljotin pötkäleitä kaupasta löytyi. Pakko tyytyä nyt näiden apuun. Toivottavasti nämä eivät ole liian pieniä. Ja toivottavasti näistä ei irtoa mustaa väriä. Muun värisiä papiljotteja ei ollt paitsi niitä piikkisiä, jotka takertuvat tukkaan.

Kampaajalla käynti on nykyisin hirveän kallista. Ymmärrän kyllä yrittäjiä, koska olen itsekin ollut yrittäjä, mutta yhden tuolin kanssa työskentely on kyllä liian pientä yrittämistä. Permanentissa menee reilut pari tuntia, ehkä värjäyksissäkin, mutta niissäkään kampaaja ei ole koko ajan asiakkaan tukassa kiinni. Toista asiakasta voisi palvella siinä välissä, kun litkut ja liemet kehittyvät asiakkaan tukassa. Permanenttejahan ei kyllä enää paljon otetakaan.

Nyt jo noin parikymmentä prosenttia kampaajista, jos oikein olen ymmärtänyt, on Helsingissä joutunut lopettamaan asiakaspulan takia. Kun melkein vain mikä tahansa tukan laittaminen maksaa vähintään satasen, en kyllä ihmettele asiakaskatoa. Ja tukanleikkaus maksaa jotain 40-60 euroa ja siinä menee 10-15 minuuttia, niin eihän ihmisillä ole varaa tällaisena aikana käydä kampaajalla. Sävytys, jonka otin joskus kaksi, kolme vuotta sitten, maksoi tuolloin hyvämaineisessa kampaamossa 145 euroa, niin mitähän se maksaa nyt... Kyllä, vuokrat liikehuoneistoista ovat kalliita, ym. yrittäjän maksut. Vaan silti.

Tänään oli pakko hiukan herkutella. Ostin tonnikalasalaatin ja viipaloituja hedelmiä jälkiruoaksi. Olen pitkin syksyä pitänyt paastopäiviä tai syönyt mahdollisimman vähän. Ei siis haittaa, vaikka joskus syö, mistä tykkää. Ja salaattihan on terveellistä. Mutta valmissalaatitkin ovat aika hintavia. Kaikkina salaattipäivinä en pärjää pelkällä salaatilla, silloin saatan syodä toisena ruokana jotain liiankin kaloripitoista. Tällä kertaa söin lisäksi vain tomaattivoilepää ja turkkilaista jogurttia. Vellit ja puurot olisivat OK, jos vain ehtisin/jaksaisin tai viitsisin niitä tehdä. :)


Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Tässä salaatissa saattoi olla oikeita mustia oliiveja, sillä ne eivät maistuneet pahoilta, niin kuin joissakin salaateissa.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen



Näitä viipaloitujen hedelmien annoksia en ole ennen raaskinnut ostaa, kun ne maksavat noin 5 euroa. Olen ostanut pääasiassa viinirypäleitä ja niitä tavallisia, kuten omenia, appelsiineja ja mandariineja, banaaneja, avokadoja ja sitruunoita kilottain irtona. Tässä annoksessa oli kuitenkin cantaloupea, johon en ole pahemmin tutustunut. Ja olihan se ihan OK-tuttavuus. Tässä satsissa parasta ovat nuo ananasviipaleet, hunajamelonista en erityisemmin pidä. Mansikat eivät olleet oikein minkäänmakuisia, joten niitten arvo tässä oli olla enemmänkin silmänruokana. Suomalaiset makeat mansikat kesällä ohittava tuhatkertaisesti tuontimansikat, joita meillä on tarjolla näin talvisaikaan. Tämän annoksen viinirypäleet olivat ensiluokkaisen hyviä.

6 kommenttia:

  1. Herkulliset ja terveelliset annokset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka päivä pitäisi syödä kasviksia, hedelmiä ja myös marjoja. Täällä pohjoisessakin se onneksi onnistuu.

      Poista
  2. Ihanat salaatit ja hedelmät suorastaan nosti veden kielelle..

    VastaaPoista
  3. Mua niin kauhistuttaa ainaiset ihmisten irtisanomiset ja pienyritysten kaatuminen :( Mutta sulla on kyllä ollut ihanat herkut, kunpa näitä postauksen kuvia voisi syödä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä on tosiaan ikävää tuo kaikki. Pienyrityksiä pitäisi tukea! Mutta joskus niiden taidot eivät riitä!

      Poista

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.