Tiistaina 9.4. huomasin, että talomme rapun alaoven lasi oli rikottu. Voi olla, että se oli rikottu jo maanantai-iltana, mutta koska meillä ei enää ole koiraa, en enää liiku ulko-ovellamme "alinomaa" kuten ennen kuljin vähintään kolme neljä kertaa päivässä edestakaisin. Naapuritkin ovat silloin tällöin kyselleet, olenko muuttanut, kun minua ei "ole aikoihin näkynyt".
Tiistaina siis kauhistelin tätä näkymää
 |
| Kuva: © Marja-Leena Kirjonen |
 |
| Kuva: © Marja-Leena Kirjonen |
Mutta sitten eilen töistä tullessani sainkin ilokseni huomata, että lasi oli korjattu. Jotain panssarilasiahan se on ja ainakin kaksinkertainen.
Kun ajattelee, miten hyvin asiat nykyisin ovat, tulee ihan iloiselle mielelle. Kaikki on niin tyylikästä ja hyvännäköistä Suomessakin, jossa vielä sotien jälkeen oli pula kaikesta. Nyt on varaa laittaa vaikka rakennusten ulkoseinät lasista ja joskus Suomessa ikkunalaseihinkaan ei tavallisilla ihmisillä ollut varaa. (Toisaalta on todettu, että energian säästämisen kannalta lasi ei ole hyvä ulkoseinissä! Mikä sekin on edistystä.) Siitä ajasta on tultu vasta reilut sata vuotta eteenpäin.
Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä on tästä kehityksestä pitkä kirjoitus Aina vain paranee.
KUrjaa kun jotkut pilaavat toisten omaisuutta tuolla tavoin:( Onneksi se korjattiin pian..
VastaaPoistaTuommoinen ilkivalta on ihan käsittämätöntä! Eikö rikkojilla ole todellakaan omaatuntoa ja mielekästä tekemistä?
VastaaPoistaNiin, olet oikeassa, kyllä nykyään on hyvin asiat Suomessakin. Lukuunottamatta tietysti näitä, jotka ilkivaltaa tekevät jne.
VastaaPoista