 |
| Kuva: © Marja-Leena Kirjonen |
Viikko jälleen takana. Kun katselee taaksepäin näitä muutamia päiviä, voi todeta vain ja onneksi myös, että mitään merkittävää ja kummallista ei ole tapahtunut. Poimin tähän paloja tapahtumista:
Sunnuntaina ilmoittauduin mukaan uuteen vapaaehtoistehtävään seurakunnassa, mutta en pääse ensimmäiseen kokoontumiseen, koska olen silloin soluun liittyvällä kurssilla.
Maanantain koulutunnit menivät mukavasti. Ei mitään pahempaa yläasteikäisten häiriköintiä. Jos ei ota huomioon M:n jatkuvasti pöydälle nostamiaan pitkiä tytön sääriä eikä poikien salaa surffailua peleissä ja tyttöjen Facebookiin kurkkailua tietokoneluokassa aina kun silmä vältti, kun piti luoda henkilökuva kirjailijasta Wordilla.
Tiistaina seurakunnassa käymäni soluun liittyvä kurssi eteni normaaliin tapaan; enää yksi kerta jäljellä.
Keskiviikkona meni koko ilta pyykkituvassa ja luin Sofi Oksasen uusimman kirjan Kun kyyhkyset katosivat melkein loppuun sen jälkeen kun ovet sähkölukkiutuivat ja oli kuitenkin odotettava vielä pyykin kuivumista kuivauskoneessa. (Kun ovet sähkölukkiutuvat, ulos kyllä pyykkituvasta pääsee, mutta ei enää sisään hakemaan kuivaajasta pyykkejä, joten on pysyttävä sisällä.) Kirjasta olen kirjoittanut enemmän blogissani Marja-Leenan kirjahylly.
 |
| Kuva: © Marja-Leena Kirjonen |
Lisää tapahtumasta Marja-Leenan kirjahyllyssä. Tämä tapahtuma kuuluu kyllä kategoriaan 'juhlat' elämässäni, vaikka meninkin sinne suoraan töistä arkitamineissa. Tarjoilu oli hyvää. Kiitos!
Perjantaina olin valmistautunut tekemään A:n gradun typografiaa ja ulkoasuun liittyviä korjauksia loppuun, mutta A:lla oli muuta puuhaa, niin että tein omia juttujani Aleksandrian kirjastossa.
Lauantaina, nyt, pidän osittaista "vapaapäivää" kotona. Kaikki viikolla rästiin jääneet työt siis huutavat suorastaan, vaativat huomiota. Toisaalta pitää myös suunnitella tilaustyötä, joka on ollut jo pitkään taustalla. Tekemistä siis riittää.
Viikolla sain kortin blogiystävältäni Sirkalta (Tapani Kiipan Naantali-kortti), johon tutustuin ihan livenä viime kesänä Orivedellä, muotokuvamaalauskurssilla, jonka olin voittanut edellisen syksyn kirjamessuilta. Kiitos, Sirkku!
Naantali on minulle tuttu kaupunki, sillä olen kirjoittanut ylioppilaaksi aikoinaan Naantalin yhteiskoulusta. Olemme Sirkan kanssa korttikirjeenvaihdossa. :) Vielä en tiedä, minkä kortin lähetän Sirkulle. (EDIT: Sirkku = Sirkka, annan usein ihmisille lisänimiä, lempinimiä, :) joita saan sitten selitellä!)
Minulla on muitakin korttikirjeenvaihtoystäviä. Lähetin juuri ylläolevan kortin A-M:lle, joka kerää pöllökortteja. Uppikselta sain viime viikolla kortin hänen Espanjan matkaltaan. Laitan siitä kuvan tänne ehkä joskus myöhemmin.
Sinä oletkin käynyt ahkerasti eri tilaisuuksissa.Sofi Oksasen uusi kirja pitää laittaa must read-listalle.
VastaaPoistaViikkoni ovat tällaisia yleensäkin. Huomenna sentään ehkä kerkiän taas uimaankin. :)
VastaaPoistaMonenlaista viikkoosi mahtuu ja nuo kirjailija haastattelut ovat mielenkiintoisia. Olen Tuula-Liinan fani , hänen persoona ja tapa puhua on viehko
VastaaPoistaAika mielenkiintoinen tilaisuus tuo kirjailijoiden ilta. Tuula-Liina Variksen kirjoja en ole lukenut. Exmiehen kyllä. :)
PoistaOn siellä tarjontaa kiinnostuneille. Olen vähän skeptinen tuon Oksasen kirjan lukemisen suhteen. Luin Puhdistuksen ja tämä on varmaan samoista asioista. Koska myös minä olen tiiviisti seurannut sen maan kohtaloa itänaapurin puristuksessa ja myös itse itänaapurin tarinaa, voin melkein arvata, mitä kirja sisältää, en tietysti yksityiskohtia vaan yleisellä talolla.
VastaaPoistaKannattaa lukea tuo viimeisinkin kirja, vaikka sen sisällön osittain arvaakin. Hyvin Oksanen kirjoittaa. Minäkin tunnen tuon ajan tilanteen.
Poista