Terveisiä Kotkasta

To 19.7.2012

Tänä kesänä olenkin ollut aika lailla liikkuvainen. Kaikesta ei ole tullut mitään postattua. Laitanpa nyt muutaman kuvan vaikkapa Kotkan reissusta.

Heti alkuvaiheessa olimme vallan eksyä, koska emme kukaan tunteneet Kotkaa ennestään. Ainakin puoli tuntia seikkailimme, kunnes oikea osoite löytyi.

Itseasiassa olimme vain seuran vuoksi, R. ja minä, P:een kavereina matkassa mukana. Helsingistä kestää sentään jonkin aikaa ajaa nuo 150 km ja risat ja kolmen neljän tunnin ajomatka on tylsää tehdä yksin. Siksi P. pyysi meidät mukaan.

P:llä oli polvileikkaus alkuvuodesta. Hänelle laitettiin uusi polvi (nivel siis tms.). Leikkaus ei kuitenkaan täysin onnistunut, joten P. lähti etsimään apua luontaishoitojen puolelta ja tällainen spesialisti pitää praktiikkaansa Kotkassa. 

Tarkoituksemme oli kyllä käydä kaupungilla sillä aikaa, kun P. oli vastaanotolla – puolitoista tuntia – mutta jotenkin unohduimme vain istuskelemaan ja juttelemaan R:n kanssa. (Tuo asiantuntija veloitti 180 euroa P:ltä noista puolestatoista tunnista, joten toivon P:n saaneen oikeanlaista apua koko rahan edestä.) Vastaanotto oli Karhulan keskustassa – Karhula on nykyisin Kotkaa – mikä myös oli se syy, miksi emme lähteneet kaupungille sillä aikaa. Auto oli P:n ja kävelyetäisyydellä emme tienneet olevan mitään kiinnostavaa. Ja olimmehan lähteneet periaatteessa Kotkaan, emme minnekään muualle. :D

Kun P. pääsi asiantuntijan vastaanotolta, päätimme mennä jonnekin syömään. Anne oli kertonut minulle käyneensä joskus kauan sitten Kotkassa syömässä Kairo-nimisessä ravintolassa, joten lähdimme etsimään sitä. Paikka osoittautuikin oikeaksi nähtävyydeksi.


Kuva: © Marleena
Juha Wat Vainiohan se lauleli "Kotkan pojista ilman siipii..." ja kiivetessämme Kairon portaita ylös ensimmäisenä olikin Vainion kuva seinällä muistuttamassa Kotkan pojista... 

Rapun seinät olivat aivan täynnä kirjoituksia.

Kuva: © Marleena
Ties kuinka moni kävijä oli siihen kaivertanut puumerkkinsä. Me emme sitä nyt kuitenkaan tehneet, mutta ravintolan vieraskirjaan kuitenkin kirjoitimme nimemme lähtiessämme. 


Kuva: © Marleena
Jouduimme todellakin aivan tyhjin vatsoin poistumaan, sillä vain Kotkan meripäivillä ko. ravintolassa on ruokaa. Ja juomia me emme kaivanneet.
Silmäilimme kuitenkin paikkaa tarkemmin. Ehkä joskus vielä poikkeamme siellä.


Kuva: © Marleena


Kuva: © Marleena


Kuva: © Marleena

Katseltuamme hetken ympärillemme poistuimme kaupungille etsimään ruokapaikkaa.


Kuva: © Marleena


Kuva: © Marleena


Kuva: © Marleena
Niin jätimme toistaiseksi hyvästit tälle eksoottiselle Kairolle, jossa ilmeisesti ovat Kotkan Ruusutkin viihtyneet.


Kuva: © Marleena
Kömmimme P:een kyytiin ja kierreltyämme muutaman ympyrän kaupungilla löysimmekin ruokapaikan,  tämän ravintolan:


Kuva: © Marleena
Thaimaalaista ruokaa siis tarjolla ja idän eksotiikkaa vaihteeksi. 

Paikka osoittauti hienommanpuoleiseksi. Upeita thaimaalaisia huonekaluja ja muuta rekvisiittaa.


Kuva: © Marleena


Kuva: © Marleena


Kuva: © Marleena

Kuva: © Marleena
En erityisemmin pidä itämaisista keitoista, ainakaan thaimaalaisista ja tilaamani kasviskeitto oli todella limaisen makuista, mutta sain sen kuitenkin syötyä. Kananuudeliruoka, josta en huomannut ottaa kuvaa, oli sentään sangen hyvää.


Kuva: © Marleena
Kotiinpäin reitti löytyikin sitten helposti. Ilman sadetta ei tuokaan reissu mennyt, menomatkalla satoi, mutta paluumatkalla taivas oli aivan seesteinen.



2 kommenttia:

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.