Tiistai 14.12.2010
Tässä luminen auto tervehtii aamulla töihin menijöitä. Naarmuuntumisen vaara kuitenkin on suuri tällaisessa katutaiteessa.
Helsingissä en ole tottunut katutaiteeseen. Joskus olen nähnyt ohimennen bussin tai raitiovaunun ikkunasta jonkin hienon graffitin, joka on jo seuraavalla kerralla ollut poissa, kun olen mennyt ohi samasta paikasta. Silloin olen välillä toivonut, että graffiti olisi kuitenkin säästetty, koska mielestäni se olisi vain kaunistanut aluetta eikä millään lailla haitannut.
Helsingissä en ole tottunut katutaiteeseen. Joskus olen nähnyt ohimennen bussin tai raitiovaunun ikkunasta jonkin hienon graffitin, joka on jo seuraavalla kerralla ollut poissa, kun olen mennyt ohi samasta paikasta. Silloin olen välillä toivonut, että graffiti olisi kuitenkin säästetty, koska mielestäni se olisi vain kaunistanut aluetta eikä millään lailla haitannut.
Helsingissä on tiukka sensuuri kaikkien
seinien maalaamisen suhteen. Graffitit ovat kaissa muodoissaan olleet kiellettyjä. Myöskään aitoja, työmaitten aitauksia yms. ei aikaisemmin ole saanut maalata kuin yhtenäisellä yhdellä tai parilla värillä. Kuvakielto on viime vuosiin asti ollut suorastaan ehdoton. Vasta viime aikoina on työmaitten aitoihin maalattu jotain
esittävässä tai abstraktissa muodossa.
Näissä kuvissa on työmaa-aitaa makkaratalon kulmilta Helsingin keskustasta. Ihan hienoa katugalleriaa. Taiteellinen toteutus on Multicoloured Dreams -liikkeen aikaansaannoksia. Satu Kettunen kirjoittaa ko. projekteista Satukirja-blogissaan 13. elokuuta.
Muutakin katutaiteesta kirjoitettua löytyy Blogilandiasta, vaikka kaikista en ole kovasti tykännytkään. Silti on mukavaa, että tällaista yriystä on. Yleensä katutaiteella tarkoitetaan kadulla esiintyviä artisteja, soittajia, performansseja yms. Kyllä olisi Helsinginkin jo aika löytää kuvataidetta katujen somistukseksi. En kuitenkaan kannata minkälaisten töhräysten tahansa leviämistä ympäri kaupunkia.
Onhan meillä tietysti ollut katutaidetta aina kuvapatsaiden muodossa. Arktiset olosuhteemme tosin puoltavatkin kalliita metalli- ja kiviveistoksia, jotka kestävät ns. ajan hammasta. Vaan eihän kaiken tarvitse olla niin kovin ikuista.
Hyvän näköisiä grafiitteja.Jos grafiitit ovat hyviä,niin mielellään sellaisia näkee kuin jotain harmaata betoniaitaa.Mutta sotkugrafiitit ovat sitten eri juttu. Täällä näkee siellä täällä aika hyviä grafiitteja,ja yksi ystäväni valokuvaa niitä aina!
VastaaPoistaSiellä hesassa näyttää olevan tosiaan paljon lunta,kunn tv:tä katteli niiin autoja ei näkynyt ollenkaan.:).
VastaaPoistaYaelian, olisi kiva nähdä, millaisia graffiteja teillä siellä tehdään.
VastaaPoistaTansku, kyllä meillä nyt ainakin lunta on, joten joulupukki pääsee poroineen hyvin liikkumaan. :)
Mikä onkaan sopivampi paikka katutaiteelle kuin rakennustyömaan ankeat seinät. Miksi niihin ei voisi ihan luvan kanssa antaa nuorison taiteilla. Saisivat kokemusta taiteilla suurille pinnoille? Nuo kaksi alimmaista kuvaa ovat oiva esimerkki, että onhan grafiitti piristävää katsottavaa ankean betoniseinän sijaan. No, ei betonikaan rumaa ole. Kauneus on katsojan silmissä, eikö :)
VastaaPoistaKirjoitin jotain betonista, mutta eihän nuo taidepohjat ole betonia. Tarkoitin, että mitkä tahansa kuvat, missä tahansa voivat olla piristäviä - tai jotain :)
VastaaPoistaVallaton mummeli: Olen ihan samaa mieltä. Suomessa ollaan liian tosikkoja monessa asiassa, niin kuin rakennusarkkitehtuurissakin ollaan oltu: vain kantti kertaa kantti on käynyt! :)
VastaaPoistaOlisi ihan OK, jos nuoriso saisi maalata esim. työmaitten aitoihin jotain piristävää.