Kuvia kuluneelta viikolta

La 12.1.2013

Keskiviikkona tullessani kotiin kuulin takaani kavioiden kapsetta, vaan enpä uskonut kuulemaani, vaan ajattelin jonkun kiskovan pyörillä kulkevaa matkalaukkuaan jalkakäytävän kivetyksellä niin, että se kuulosti ihan hevosten kavioiden kopsumiselta. Enpä siis viitsinyt edes vilkaista heti taakseni, ennen kuin kopina kuului jo melkein selkäni takaa eikä äänestä voinut erehtyä. Ennen kuin sain kännykkäkamerani esiin ja viritettyä, hepat kopsuttelivat jo edelläni.

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Iltahämärissä kännykällä äkkiä huitaisten otetusta kuvasta ei tullut kovin tarkka. :)

Syy, miksi en aluksi lainkaan uskonut ääntä hevosten aikaansaamaksi, johtui siitä, että kävelin jalkakäytävällä, ja kaupungissa hevoset liikkuvat yleensä katua pitkin. Sitten tajusin, että kyseisen jalkakäytävän toinen puoli oli pyörätietä. Tosin se puoli oli puolittain lumen peitossa.

Torstaina lapset yrittivät koulunpihalla tehdä pienellä pakkasella lumiukkoja. Hieman vaikeaa se oli, kun ei ollut nuoskalunta, mutta jotain sentään syntyi. Harmi kyllä, ennen kuin ehdin kuvaa ottamaan, muutamat pikkuilkiöt kävivät jo potkimassa teoksen nurin. Tässä lumiukkoa yritetään kunnostaa kuvauskuntoon:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kotiin mennessäni näin eri paikoissa lapsia kiipeilemässä lumikasoissa, joita eri puolille kaupunkia on lumenaurauksen jäljiltä syntynyt. Tässä yksi suurimpia "lumivuoria", mitä torstaina osui silmiini:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Ei tuo "lumivuori" aivan sähkölankoihin ylettynyt, vaikka siltä kuvissa näyttääkin. Tämä viimeinen kuva ehkä hieman realisoi tilannetta:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Joitakin aikoja sitten laitoin kuvia koulun käytäviltä ja seiniltä. Tässä vielä muutama kuva lisää:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Joskus koulunkäynti voi tuntua siltä, kuin yrittäisi nousta kohtisuoraa seinää ylöspäin:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Taidettakin on monenlaista:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen

Kurkataanpas johonkin luokkaankin. Tältä näytti 2B -luokan taulu torstaina:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Ope on tainnut unohtaa sanoa järjestäjälle, että läksy-sanassa on ä-kirjain, koska järjestäjä on kirjoittanut läksy-sanan a-kirjaimella:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Ja perjantain kuvia koulun historia-nurkkauksesta:

Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Eivät näidenkään esineiden käyttöajat hirveän kaukaisia ole. Joku ehkä muistaa tuollaisessa pulpetissa istuneensakin, joku on soittanutkin tuon näköistä soittopeliä (urkuharmooni?) ja kuva seinällä saattaa olla tuttu jollekin.
Kuva: © Marja-Leena Kirjonen
Hyvää viikonvaihdetta kaikille!

10 kommenttia:

  1. Kivalta ja viihtyisältä näyttää tuo koulu;ennen koulut näyttivät tylsemmiltä.
    Asuin lähellä Ruskeasuon ratsastushalleja,ja usein sielläpäin näki noita ratsupoliiseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koulut ovat tosiaan tulleet monella tavoin viihtyisämmiksi. Ratsupoliiseja näkee silloin tällöin ja joka kerran hämmästelen hevosten valtavaa kokoa!

      Poista
  2. Kyllä lunta on nyt jokapaikassa,empa ole ratsu poliiseja nähnyt.Mukavaa viikonloppua:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta riittää, vaikka välillä satoi sekä räntää että vettä täällä Helsingissä. Hyvää viikonloppua!

      Poista
  3. Kiitos monipuolisista kuvista, Marja-Leena!<3333

    Hyvää ja virkistävää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili! Hyvää viikonloppua myös Sinulle!

      Poista
  4. Ihania kuvia ja mukavia pieniä hetkiä talven arjessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirkkis! Hyvää sunnuntain jatkoa!

      Poista
  5. Aili-mummon tavoin ihailen kuvien monipuolisuutta - ja tuota lumen määrää :))
    70-luvulla ostimme lapsillemme tuollaisen kaksinistuttavana pulpetin napurikoulun "loppuunmyynnistä". Nyt se on edelleen pojanpojan huoneessa keltaiseksi maalattuna. Harmoonilla soitettiin kouluaikana aamuhartauksien säestykset. Minäkin säestin lähes viikottain yhdeksänä vuotena noita polkusimia polkien ison koulun aamuvirsiä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mm! Tuommoinen vanha kahdenistuttava pulpetti olisi oikea aarre. Sehän on ihan hieno kirjoituspöytä!

      Poista

Tervetuloa lukemaan blogiani! Jätäthän viestin tai kommentin käynnistäsi minua ilahduttamaan! Luen mielelläni ajatuksiasi!

Valitettavasti anonyyminä ei tähän blogiin voi enää kommentoida eli nimettömät kommentit poistetaan. Laita siis kommenttiisi ainakin nimimerkki.

Kiitos kommentista! Palautetta on kiva saada.